RoomVent konferenssissa oli lähes 300 osanottajaa yli 30:stä maasta, eniten esityksiä oli Japanista (40), Saksasta (24) ja Suomesta (23). Kokonaisuudessaan Pohjoismaista oli noin neljännes kaikista esityksistä. Yllättävää oli, että Yhdysvalloista oli vain yksi esitys. Konferenssissa palkittiin 16 parasta esitystä, eniten palkintoja meni samoihin maihin (Japaniin 4, Saksaan 3, Suomeen 2).
Konferenssiin oli kutsuttu erityiset avaus- ”plenary” puhujat ympäri maailmaa. Suomesta tähän kunniatehtävään oli valittu avajaisissa esityksen pitänyt FIRAn Jussi Aho ja Aalto Yliopiston arkkitehtiprofessori Jarmo Suominen. Aho avasi konferenssivieraille FIRAn menestystekijöitä ja kutsui osanottajat esittämään myös hänelle suoraan uusia ideoita toteutettavaksi. Ensimmäisen konferenssipäivän avasi Jarmo Suominen, joka, arkkitehdille epätyypilliseen tapaan, keskittyi rakennusten toiminnollisuuteen ja joustavuuteen, käyttäjilleen tarjoamiin palveluihin, ei pelkästään rakennuksen estetiikkaan. Suominen kaipasi erityisesti myös sisäilmaston hallinnan osalta uusia liiketoimintatapoja. Taloteknisiä palveluita pitäisi kehittää vielä edelleen ns. elinkaarimallista aina laitteiden kokonaisvastuulliseen käyttöön ja omistamiseen saakka. Koska työskentelytavat ovat jatkuvassa muutostilassa, niin myös tilojen ja sisäilmaston on myös mukauduttava uusiin työtapoihin. Joustava ilmavaihtotekniikka terveyden ja viihtyvyyden edistäjänä olikin monen konferenssiesityksen johtava teema.
Käyttäjien ja kiinteistöjen omistajien kannalta on tärkeää, että rakennuksen sisäilmasto edistää terveyttä, viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta (työn nopeus, jaksaminen, tarkkuus). Tämä on työnantajan ja investointien kannalta tärkeää. Tavoitteena ei saa olla pelkän minimitason täyttäminen. Sisäilmaston on edistettävä terveyttä ja viihtyvyyttä. Tällä saadaan lisäarvoa kiinteistöille. Tätä painotti tanskalaisen professori Pawel Wargocki avausesityksessään, jossa hän kuvasi sisäilmastotutkimuksen ja –tekniikan kehittymistä sekä tulevaisuuden näkymiä.
Toinen keskeinen teema konferenssissa oli käyttäjien yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen sisäilmastossa ja ilmanvaihdossa. Tämä on tarpeen, koska ihmiset kokevat olosuhteet eri tavoin, eivätkä samat olosuhteet ole optimaalisia kaikille. Tekniikan tulee muuttua myös paremmin ymmärrettävään ja ohjattavaan suuntaan siten, että ihmiset voivat helposti muokata sisäympäristön olosuhteita omien mieltymyksiensä mukaisiksi. Kommunikointia ihmisten ja rakennusten tekniikan välillä on parannettava. Sisäilmasto pystytäänkin ennakoimaan entistä paremmin mittaus- ja laskentatekniikan kehittyessä, näin totesi professori Dirk Muller, Saksasta. Muller esittikin kutsutussa esitelmässään mielenkiintoisen lämpöolosuhteiden arvioinnin kehityskulun Fangerin ”koko kehon mallista” kehon osakohtaiseen viihtyvyyden arviointiin.
Epätasaiset lämpöolot olivat saaneet monia tutkijoita kiinnostumaan mm vedon tuntemuksen tarkemmasta mallinnuksesta. Tietoa ja kriteereitä tarvitaan, jotta sisäilmasto voidaan kohdentaa oikein henkilökohtaisesti sekä lämpöolojen että ilma laadun suhteen. Mallia ja ideoita on otettu auton kuljettajan ja matkustajan sisäympäristön hallinasta eli vastausta haetaan kysymykseen: miten hallita mikroilmasto henkilön ympärillä? Ilmanvaihdon osalta tässä on kyse laajennetusta tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta. Tähän esitettiin ratkaisuja mm tilan käytön mukaisella ilmanjaolla, jossa ilmanvaihto- ja jako on ohjelmoitu toimimaan eri tilanteiden mukaa. Signaali käyttötavasta saadaan kameran, ei henkilölaskurin tms. mukaan. Pisimälle henkilökohtainen sisäilmasto oli viety sairaalaympäristössä, jossa ilmaverhojen tai henkilökohtaisten kannettavien ilmanjakolaitteiden avulla voidaan estää mikrobien pääsy potilaasta hoitohenkilökuntaan ja päinvastoin. Hoitohuoneiden ilmanlaatua voidaan parantaa myös käyttämällä esim. patjaan integroitua ilmavaihtoa tai ilmanpuhdistusta. Ilmaverhotekniikan lisäksi esille tuotiin myös syrjäytysilmanvaihdon uusi muoto: seinän pystypintoja pitkin huoneeseen valutettu tuloilma – tämä ajatushan on tuotu jo Suomenkin markkinoille.
Henkilökohtaisen ilmavaihtotekniikan pioneeri alalla on Tanskan teknillisen korkeakoulun (Danish Technical University) professori Arsen Melikov. Hän on edistänyt työpistekohtaista sisäilmatekniikkaa viimeisen 20 aikana merkittävästi. Innovaatioihin, joita hän on tutkinut, kuuluvat mm työpöytään, valaisimeen tai mikrofoniin integroidut ilmanvaihtoratkaisut, sähkötuolit ja muut kontaktilämmitys- ja jäähdytyslaitteet, sekä sairaalaympäristöön kohdennettu ilmanvaihtotekniikka. Konferenssin taustaorganisaatio SCANVAC (Pohjoismaisten LVI-yhdistysten liitto) palkitsikin konferenssin avajaisissa prof. Melikovin merkittävällä John Rydberg -kultamitalilla ja 2 000 euron palkintosummalla.
Konferenssiin oli tällä kertaa integroitu myös teollisuusilmanvaihtoa käsittelevä Ventilation konferenssi. Teollisuusilmanvaihdon osuus jäi kuitenkin vähäiseksi. Tutkimuksen painopiste teollisuusilmanvaihdossa on selvästi Aasiassa. Merkittävä hanke teollisuusilmanvaihdon alueelta on teollisuusilmavaihdon käsikirjan (Industrial Ventilation Design Guidebook) uusinta. Edellisen noin 15 vuotta vanhan käsikirjan toimituksen avainhenkilö oli Esko Tähti. Uusittavassa vuonna 2021 valmistuvan käsikirjan toimituksen keskeisessä roolissa on Suomesta Risto Kosonen (kuvassa alla). Hankekokonaisuutta vetää kanadalainen prof. Howard Goodfellow. Kustantajaksi on valittu Elsevier. Viimeisen konferenssipäivän avajaisesityksessään Goodfellow esitti kuinka isäilmaston laatua mittaavat anturit ovat kehittyneet ja niiden hinta laskenut. Teollisuudessa käytetyt mittaustekniikat ovat siirtymässä myös muihin rakennuksiin Kommunikointi eri laitteiden ja käyttäjien välillä on tullut paljon halvemmaksi langattomien yhteyksien ja internet- liittymien avulla.
Käyttäjien entistä parempi huomioon ottaminen on keskeinen tavoite myös EU:n uusitussa (toukokuu 2018) rakennusten energiatehokkuutta säätelevässä direktiivissä. Direktiivin edellyttämässä rakennusten ”älyvalmiusindikaattorissa” (Smart Readiness Indicator – SRI) yhtenä kolmesta tavoitteesta on rakennusten käyttäjien tarpeiden parempi huomioonottaminen.
SCANVAC järjesti älyvalmiusindikaattorista keskustelutilaisuuden, jossa indikaattorin hyviä ja huonoja puolia käytiin läpi. Itse asia on erittäin ajankohtainen, koska seuraava luonnos indikaattorista ja sen laskentatavasta julkaistaan arvioitavaksi ja kesäkuun puolivälissä. Ehdotettu indikaattori jakoi asiantuntijoiden mielipiteitä. Osa piti indikaattorin mitattavuutta ja laskettavuutta välttämättömän, osa mahdottomana, osa piti koko indikaattoria tarpeettomana. Indikaattori tulee kuitenkin valmistuttuaan (2019 lopussa) tarjoamaan erinomaisen työkalun rakennusten automatiikkajärjestelmien kehittämiseen ja markkinointiin. Indikaattorissa on myös ensimmäistä kertaa otettu EU:n energiapääosaston historian aikana selvästi yhdeksi tavoitteeksi hyvä sisäilmasto. Se on indikaattorin merkittävä etu. SCANVAC hyödyntää tilaisuuden tuloksia oman kantansa muodostamisessa älyvalmiusindikaattorin suhteen. Keskustelutilaisuuden puheenjohtajan toimi Aalto yliopiston professori Markku Virtanen.
Konferenssin teema ”Sisäilmasto, ilmanvaihto ja ilmanliike” on ollut pitkään keskeinen tutkimusalue Pohjoismaissa. Tutkimusaktiviteetti on kuitenkin hiljentynyt, Tanskaa lukuun ottamatta Pohjoismaissa, myös Suomessa. Aiheen tutkimus on sen sijaan voimistunut Aasiassa, joka näkyi myös konferenssin osanottajissa, joista lähes puolet on Japanista ja Kiinasta. Kiinassa tutkimus ei ole rajoittunut pelkästään rakennuksiin, vaan laajentunut sisä- ja ulkoilman vuorovaikutukseen ja myös puolisisätiloihin, kuten tunneleihin. Tunneli-ilmanvaihdosta avajaisesityksen piti prof. Xu Shanghaista. Hän piti esityksen jälkeisessä keskustelussa Tallinna-tunnelin ilmanvaihtoa todella suurena haasteena.
Sairaalaympäristö oli myös vahvasti esillä konferenssissa, ja myös liikennevälineet (lentokoneet ja junat) sekä koulut saivat omat sessionsa. Infektioiden ilmavälitteisestä leviämisestä oli paljon esityksiä liittyen lähinnä juuri sairaaloihin ja lentokoneisiin.
Konferenssissa käsiteltiin myös painovoimaista ilmanvaihtoa, joka on vallitseva ilmanvaihtotapa Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Painovoimaista ilmanvaihtoa koskeneet raportit olivat tieteelliseltä tasoltaan erityisen korkeatasoisia.
Mielenkiintoinen uusi avaus konferenssissa oli kaupunkiympäristön ilmanvaihtuvuuteen ja epäpuhtauksien kulkeutumiseen liittyvä tutkimus, alue on erityisen tärkeä Aasian suurkaupungeissa, mutta kaupunkiepäpuhtauksien leviämisen torjunta on yhä tärkeämpää myös muualla. Samoja tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää sekä ulko- että sisäilman epäpuhtauksien leviämisessä.
Ihmislähtöisiä tutkimuksia on paljon liittyen mm. lämpöoloihin eri ympäristöissä ja niiden kokemiseen. Myös ihmistä mallintavia tutkimuksia on, osassa on mallinnettu jopa ihmisen hengitysteitä ja epäpuhtauksien kulkeutumista niiden kautta elimistöön.
RoomVentilation konferenssi pidettiin 2 – 5 kesäkuuta Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä. Sen järjesti Aalto-yliopisto ja Sisäilmayhdistys ry. Konferenssin taustajärjestö on Pohjoismainen LVI-yhdistysten liitto SCANVAC, joka edustaa noin 20 000 alan asiantuntijaa. Konferenssi on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1987 eri puolilla maailmaa, nyt 14 kerran. Seuraava konferenssi pidetään kahden vuoden kuluttua Torinossa Italiassa 14 – 17.6. 2020.
Lisätietoja konferenssin sivuilta https://roomventilation2018.org/ ja konferenssin presidentiltä, professori Risto Kosonen (040 502 7484) ja konferenssisihteeriltä, Mervi Ahola (050 584 8442).
SCANVACin sihteeristö sijaitsee Suomessa Sitratorilla LVI-järjestöjen tiloissa. SCANVACin puheenjohtaja on emeritusprofessori Olli Seppänen ja pääsihteeri Siru Lönnqvist.
Koosteen konferenssista kirjoittanut Olli Seppänen.