FinnBuild keskusteli rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksista

Yksi FinnBuild messujen mielenkiintoisimmista ja laaja-kantoisimmista paneelikeskusteluista käsitteli uusia rakentamista ohjaavia säädöksiä. Aihe on ajankohtainen, kun vuoden 2017/2018 vaihteessa kaikki ”vanhat” Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet kumottiin ja korvattiin huomattavasti yleisemmällä tasolla esitetyillä ministeriön asetuksilla.


Paneelikeskustelun rakentamismääräysten kumoamisen vaikutuksesta veti ammattitaitoisesti ja asiaa tuntevasti Juha Salmi Asuntotietokeskuksesta. Paneelissa olivat mukana
  • Teppo Lehtinen, rakennusneuvos, Ympäristöministeriö
  • Harri Aavaharju, vastaava lvi-tarkastusinsinööri, Vantaan kaupungin rakennustarkastus
  • Tapani Idman, ryhmäpäällikkö, LVI-suunnittelu, Granlund Oy
Avauspuheenvuorossaan Teppo Lehtinen toi esille Rakentamismääräyksiä koskevan uudistustarpeen ja vaatimukset. Uusitun perustuslain tulkintojen mukaan ministeriö ei voi antaa enää ohjeita, joten vanhasta käytännöstä oli luovuttava. Viranomaisohjeistuksen vähentäminen oli myös alusta pitäen Sipilän hallitusohjelmassa ”normitalkoot” nimellä. Kaikki vanhat rankentamismääräyskokoelman osat on siis kumottu. Määräykset ja ohjeet eivät myöskään saa olla samassa dokumentissa. Vuodenvaihteen tilanne muuttui paljon. Asetukset astuivat välittömästi voimaan ilman siirtymäaikoja, täydentäviä uusia oppaita oli vain muutamia mm Talotekniikan alueelta. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä kumottuja ohjeita suunnittelun ohjenuorana, jos ne täydentävät sitovia asetuksia ja eivät ole niiden kanssa ristiriidassa.

Lehtinen korosti puheenvuorossaan myös uusien asetusten perustelumuistioita, joihin hän kehotti tutustumaan. Ne ovat aiempaa yksityiskohtaisempia ja jotka hänen mukaansa sisältävät osittain myös aiemmin ohjeissa esitettyjä näkökohtia.

Uudet, rakentamismääräyskokoelman korvaavat asetukset aiheuttivat ministeriössä kiirettä, määräaika mm rakennusten energiatehokkuuteen liittyvillä asetuksilla oli vuoden 2017 loppu. Asetukset valmistuivat ajoissa ja olivat sidosryhmien arvioitavana runsaasti ennen määräaikaa. Asetusten antaminen edellytti myös niiden hyväksyttämistä (notifiointia) EUn komissiossa ennen voimaantuloa, sekin vei kolme kuukautta, kertoi Lehtinen. Hän ei myöskään pitänyt uusien asetusten merkittävästi kiristävän rakennusten energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia, vaan jopa päinvastoin mm puu-ulkoseiniä koskevat vaatimukset helpottuivat. Nyt kaikkien massiivipuisten seinien vaatimustaso on sama kuin aikaisemmin hirsiseinällä.

Säädöksiä koskeneen muutoksen yhtenä tavoitteena on saada rakentamisen laatu paranemaan. Ajatuksena on että rakennusala tekee rakentamista ohjaavat oppaat itse, jolloin oletetaan niiden olevan helpompia noudattaa eivätkä aiheuta ristiriitoja siinä määrin kuin ministeriö ohjeet. On siis kyseessä rakentamisen kulttuurin muutos: viranomaisohjauksesta itseohjautuvuuteen ja kumppanuuteen kehitystyössä. Tavoitteena on myös, että rakennuskustannukset eivät kasva ja että löydetään entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja.

Muutos on suuri ja aiheuttaa samalla lisää painetta ja vaatimuksia rakennustarkastukseen. Kun asetuksia avaavia ministeriön ohjeita ei ole, niin rakennustarkastus joutuu muodostamaan monesta yksityiskohdasta oma tulkintansa, joka saattaa vaihdella samaan tapaan kuin ennenkin kunnittain, ehkä jopa enemmänkin kun tulkintaohjeita ei vielä ole.

Rakentamismääräyskokoelman kumoaminen ja korvaaminen paljon suppeammilla asetuksilla on suuri muutos alalla. Tapani Idman Granlundilta ei pitänyt sitä kuitenkaan merkittävänä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä. Granlundin suunnitteluratkaisut seuraavat joka tapauksessa uusia asetuksia ja osittain myös vanhoja ohjeita. Uusi tilanne sallii myös paremmin uusien innovatiivisten ratkaisujen käytön.

Harri Aavaharju toi keskustelussa esille rakennustarkastuksen ongelmia. Ohjeiden kumoaminen asettaa lisää paineita rakennustarkastukselle, erityisesti rakennustarkastajien ammattitaidolle ja vastuulle. Jokainen rakennustarkastaja tekee lopulliset päätökset virkamiesvastuulla omaan harkintaansa ja ammattitaitonsa nojautuen. Kun ohjeita ei ole niin ammattitaito tulee koetukselle.Aavaharju totesi rakennustarkastajien tiedostaneen uudet haasteet ja ryhtyneet toimenpiteisiin tarkastuskäytännön yhtenäistämiseksi ja tietotason kohentamiseksi. Ammattitaidon ylläpitäminen on yleisempi ongelma pienissä kunnissa, joissa ei ole ollut mahdollisuutta palkata teknisesti riittävän laaja-alaista tarkastajakuntaa. Päätöksen teko saattaa silloin vaikeutua. Aavaharju kertoi, että yhteistyö kutien välillä on hyvä ja että apua annetaan suuremmista kunnista (mm Vantaa) pienemmille, myös pätevöitymistä työharjoittelun muodossa käytetään ammattitaidon kehittämiseksi (pienistä kunnista määräaikainen komennus suurempiin). Aavaharju kertoi myös jo jonkun aikaa jatkuneesta pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhteistyöryhmästä, jonka sivustolle (pksrava.fi) on koottu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen rakennusvalvontojen yhtenäisiä käytäntöjä.

Sivustolla julkaistaan myös TOPTEN -rakennusvalvontojen yhtenäisiä tulkintoja. TOPTEN -käytännöissä ovat mukana on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Salo, Kauniainen. Aavaharju kertoi verkosto olevan laajenemassa kattamaan 40 kuntaa.

Uusissa asetuksissa pidettiin hyvänä sitä, että ne ohjaavat ratkaisukeskeisyyteen ja mahdollistavat paremman keskustelun rakennusvalvontojen kanssa. Siirtyminen valmiiden suunnitelmien määräystenmukaisuuden tarkastamisesta suunnittelun alkuvaiheessa käytävään järjestelmä- ja periaatetason ”isojen asioiden” tarkasteluun on nähtävä mahdollisuutena, ei esteenä. Kaikki paneelin jäsenet pitivät ”ennakko tarkastusta” hyvänä.

Ministeriö ei ole antanut, eikä välttämättä tule antamaankaan ohjeita asetusten tulkinnasta, vaikka käytännön toteuttajat ovat näitä kaivanneet, ehkä ei niinkään Granlundin kokoluokkaa olevat yritykset, mutta pienemmät. Talotekniikka-ala onkin aktiivisesti lähtenyt kehittämään ohjeita. Asetusten kanssa samaan aikaan valmistui mm.
Lisäksi valmiina ovat myös oppaat CO2- pitoisuuden käytöstä ilmanvaihdon ohjauksessa ja autosuojien ilmavaihdosta.


Teksti: Olli Seppänen