3.5 Muita EU-säädöksiä

Tällä sivulla esitetään lyhyt, ei kattava katsaus säädöksistä, jotka koskevat tiettyjä LVI-tuotteita tai niiden käyttösovellutuksia, tai joita tuotteen valmistajan tai  käyttäjän tulee ottaa huomioon.

Koneturvallisuus

Konedirektiivi tuli Suomessa  voimaan Suomen liittyessä EU:hun vuonna 1994. Direktiivi on sen jälkeen uusittu kahdesti, EU hyväksyi uusimman konedirektiivin 2006/42/EY huhtikuussa 2006.

Konedirektiivin periaatteisiin kuuluu oma valvonta, jonka mukaan koneen valmistaja vastaa siitä, että laite on turvallinen. Nykyään valmistaja vastaa, että laite vastaa yhtenäistetyn koneturvallisuuslainsäädännön vaatimuksia. Varustaessaan koneen CE-merkinnällä valmistaja antaa vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Jos koneessa tai laitteessa ilmenee ongelmia, viranomaiset voivat vaatia valmistajalta rakennetiedostoa, josta käy ilmi, että kone on suunniteltu ja valmistettu koneturvallisuusdirektiiviin perustuvan lainsäädännön mukaisesti.

Uuden konedirektiivin tavoitteena on yksinkertaistaa valmistajalle asetettuja velvoitteita sekä poistaa vanhan direktiivin ongelmallisia kohtia. Komissio on julkaissut laajan konedirektiivin soveltamisoppaan.

Sähköturvallisuus (LVD); elektromagneettinen yhteensopivuus (EMC)

Pienjännitedirektiivin 2006/95/EY (LVD, low voltage directive) tarkoituksena on taata, että Euroopan unionin markkinoilla olevat sähkölaitteet eivät oikein käytettyinä, asennettuina ja huollettuina vaaranna henkilöiden, kotieläinten tai omaisuuden turvallisuutta. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin sähkölaitteiden käytöstä aiheutuviin vaaroihin. Direktiivissä esitetään olennaiset turvallisuustavoitteet, joiden mukaisia sähkölaitteiden on oltava, jotta ne voidaan saattaa EU:n markkinoille. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin sähkölaitteisiin, jotka on suunniteltu käytettäviksi vaihtovirralla nimellisjännitealueella 50-1000 V (AC) ja tasavirralla nimellisjännite-alueella 75-1500 V (DC) lukuun ottamatta tiettyjä direktiivissä lueteltuja laitteita tai ilmiöitä.

Sähkömagneettinen yhteensopivuus  EMC-direktiivin 2004/108/EY (EMC, electromagnetic compatibility) tarkoituksena on luoda hyväksyttävä sähkömagneettinen ympäristö yhteisön alueella. Näin suojataan radiotietoliikennettä, sähkö- ja tietoliikenneverkkoja sekä niihin liittyviä laitteita sähkömagneettisilta häiriöiltä. Direktiivillä säännellään laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta. Laitteistolla tarkoitetaan mitä tahansa loppukäyttäjälle tarkoitettua laitetta tai kiinteää asennusta, joka voi aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä tai jonka toimintaan sähkömagneettinen häiriö voi vaikuttaa.

Sähkö- ja elektroniikkaromua koskevat säädökset (WEEE, RoHS)

Sähkö- ja elektroniikkalaite-romudirektiivin 2012/19/EU (WEEE-direktiivi) tarkoituksena on ennaltaehkäistä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun syntymistä sekä edistää romun uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja muita hyödyntämistapoja loppukäsittelyyn tulevan jätteen määrän vähentämiseksi.

RoHS-direktiivi (Restriction of Hazardous Substances) (2011/65/EU) rajoittaa kadmiumin, lyijyn, elohopean, kuudenarvoisen kromin, polybromattujen bifenyylien (PBB) ja polybromattujen difenyylieetterien (PBDE) käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Direktiivin tarkoituksena on ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu sekä jätteiden haitallisuuden vähentäminen. Sillä halutaan myös edistää sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hyödyntämistä ja loppukäsittelyä ympäristöä säästävällä tavalla.

Direktiivien vaatimukset koskevat kaikkia sähkö- ja elektroniikkalaitteita, joita ei ole erikseen rajattu soveltamisalan ulkopuolelle.  Soveltamisalaan kuuluvat kodinkoneet, tieto- ja teletekniset laitteet, kuluttajaelektroniikka, valaistuslaitteet, sähkö- ja elektroniikkatyökalut, lelut, vapaa-ajan- ja urheiluvälineet, terveydenhuollon laitteet, tarkkailu- ja valvontalaitteet sekä automaatit. "Kodinkoneet"- ryhmään kuuluvat mm. tietyt ilmastointi- ja ilmanvaihtolaitteet.

Kemikaalilainsäädäntö (REACH)

Kemikaalilainsäädännön yhtenä päätavoitteena on ehkäistä kemikaalien ympäristöhaittoja jo ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa ongelmia.

Euroopan yhteisön kemikaalilainsäädäntö on uusiutunut merkittävästi viimevuosina. REACH-asetuksen lisäksi voimassa on useita muitakin kemikaaleja koskevia yhteisötason asetuksia, jotka ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä jäsenmaissa.

Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämään REACH-järjestelmän tietokantaan rekisteröidään kaikki aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vuosittain yksi tonni tai enemmän. Tällaisia kemikaaleja on käytössä Euroopassa noin 30 000. Tuotteissa käytettävien aineiden turvallisuutta koskevat tiedot täytyy välittää läpi toimitusketjun, jotta esimerkiksi kemikaaleja omassa tuotannossaan käyttävät yritykset (ns. jatkokäyttäjät, joihin kuuluvat tyypillisesti tuotteitaan muokkaavat tai pinnoittavat laitevalmistajat) voisivat toimia turvallisesti ja vastuullisesti.

Painelaitelainsäädäntö

Painelaitteita ovat säiliöt, putkistot, höyryn tai ylikuumennetun veden tuotannon painelaitteet (höyry- ja kuumavesikattilat), varolaitteet ja paineenalaiset lisälaitteet. Painelaitteista kootaan laitekokonaisuuksia. Päätöstä (938/1999) sovelletaan painelaitteisiin ja laitekokonaisuuksiin, joiden suurin sallittu käyttöpaine on yli 0,5 bar.
Lisätietoja: http://www.tukes.fi/Tiedostot/painelaitteet/esitteet_ja_oppaat/painelaiteopas.pdf

ATEX (Räjähdysvaaralliset tilat)

ATEX-laitedirektiivi 1994/9/EY koskee räjähdysvaarallisissa normaali-ilmanpaineisissa ilmaseoksissa - ilman ja kaasun tai ilman ja pölyn seokset - käytettäväksi tarkoitettuja tuotteita. Direktiivi koskee sekä sähkö- että mekaanisia laitteita, laitekokoonpanoja, itsenäisiä suojausjärjestelmiä, turva-, säätö- ja ohjauslaitteita sekä tietyissä tapauksissa yksittäisiä komponentteja.

Räjähdysvaarallisia tiloja (Ex-tilat) on muun muassa energian tuotannossa, kemianteollisuudessa, lääketeollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, puunjalostusteollisuudessa sekä yleensä palavien nesteiden tai syttyvien kaasujen valmistuksessa, käsittelyssä tai varastoinnissa. Ex-laitteita ovat kaikki sellaiset koneet ja laitteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi Ex-tiloissa. Mukaan luetaan myös näiden laitteiden räjähdyssuojauksen kannalta tarpeelliset turva-, säätö- ja ohjauslaitteet, jotka voivat sijaita toisinaan myös Ex-tilan ulkopuolella. (TUKES: ATEX-opas)

Lisätietoja ja linkkejä TUKESin ATEX-infosivuilla