3.3 Energiatehokkuusdirektiivi (EED)

Energiatehokkuusdirektiivi (EED)  tuli voimaan 4.12.2012. Se korvaa energiapalveludirektiivin (2006/32/EY) ja ns. CHP-direktiivin (Direktiivi hyötylämpöön perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla, 2004/8/EY).

Energiatehokkuusdirektiivi (Energy efficiency directive) ja Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (Energy performance of buildings directive) ovat kaksi eri asiaa - edellisessä asetetaan tavoitteita lähinnä valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä yrityksiin kohdistettuna, jälkimmäisen keskittyessä tavoitteessaan rakennusten energiankäytön tehostamiseen…

Energiatehokkuuslaki

TEM asetti 26.11.2012 työryhmän valmistelemaan energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa ja työryhmän mietintö valmistui tammikuussa 2014. Energiatehokkuuslaki tuli voimaan 1.1.2015.

Energiatehokkuuslaissa säädetään energiatehokkuuden edistämisestä, energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävistä energiakatselmuksista, sähkön ja lämmön tehokkaan yhteistuotannon ja ylijäämälämmön hyödyntämisen edistämiseksi tehtävistä kustannus-hyötyanalyyseistä sekä energiamarkkinoilla toimivien yritysten velvollisuudesta pyrkiä edistämään energian tehokasta ja säästäväistä käyttöä asiakkaittensa toiminnassa.

Eräitä direktiivin piiriin kuuluvia toimenpiteitä

Lista ei ole kattava, vaan esittää otsikoina direktiivin esittämiä toimenpiteitä, joiden osalta säädetään tarkemmin kansallisella tasolla:

-kansalliset energiatehokkuustavoitteet
-peruskorjaustavoitteet (prosentteina rakennuskannasta)
-julkiset rakennukset esimerkkeinä toimenpiteiden toteuttamisesta
-energiakatselmukset
-lämmön, veden ja sähkön kulutuksen käyttäjäkohtainen mittarointi ja laskutus
-energiapalvelut

Ns. EED_työryhmän loppuraportti  esittää kattavasti ehdotukset ja niiden perustelut direktiivin kansallisesta soveltamisesta.