1. Johdanto - EU-lainsäädäntö yleisesti

LVI-ala kansainvälistyy. Suomi edustaa maailman huippua monilla alan osa-alueilla, mutta pieni maa ei voi kaikessa olla kärjessä eikä edes kärjen tuntumassa. Uusia asioita ja uutta tietoa tulee maailmalta yhä kiihtyvällä vauhdilla. Verkottuminen niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin on entistä tärkeämpää. On mahdotonta, että jokainen ottaa itse selvää kaikista mahdollisista asioista yksin.

Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomi on sitoutunut ottamaan omaan lainsäädäntöönsä eurooppalaisia säädöksiä. Myös LVI-alalla EU:n vaikutus näkyy jo nyt, alan tuotteisiin on EU vaikuttanut jo parin vuosikymmenen ajan. Uudet yhdentyvän Euroopan normit ja standardit on syytä tuntea jo ennen kuin viimeinenkin siirtymäaika on mennyt umpeen.

EU:n toimielimissä hyväksytyt ja vahvistetut säädökset on otettava EU:n jäsenvaltioissa kansallisiin säädöksiin säädöskohtaisesti sovitun määräajan puitteissa - asetukset  sellaisenaan, direktiivit sallivat kansallista pelivaraa mutta sekin yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.

EU:n keskeiset toimielimet

EU-säädösten laadinnassa ja hyväksymisessä ovat keskeisissä rooleissa:

Euroopan komissio tekee lainsäädäntöesityksiä ja valvoo lainsäädännön soveltamista sekä vastaa EU:n toimintapolitiikkojen ja talousarvion täytäntöönpanosta. Komissio on ainoa EU:n toimielin, joka voi esittää lainsäädäntöä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi.

Komission päivittäisestä työstä vastaa sen virkamiehistö, jotka työskentelevät eri politiikan aloista vastaavissa pääosastoissa, joita ovat mm. energia (DG-ENER) ja ympäristöasiat (DG-ENV).

Euroopan parlamentti: EU-kansalaiset valitsevat sen jäsenet (MEPit, 751 jäsentä) suorilla vaaleilla, jotka järjestetään joka viides vuosi. Viimeksi vaalit järjestettiin toukokuussa 2014. Parlamentilla on kolme päätehtävää: lainsäädäntö, valvonta ja EU-budjetti.

Euroopan parlamentin työtä voi seurata verkossa, mm. parlamentin täysistuntoja on mahdollista seurata suorina lähetyksinä.

Euroopan unionin neuvosto on yhdessä Euroopan parlamentin kanssa EU:n pääasiallinen päättävä elin. Neuvoston kokouksissa EU-maiden ministerit keskustelevat lakiesityksistä ja -muutoksista, hyväksyvät uutta lainsäädäntöä ja koordinoivat alansa politiikkaa. Ministereillä on valtuudet tehdä sitovia päätöksiä maansa hallituksen puolesta toimista, joista neuvoston kokouksissa sovitaan.

EU:n neuvostoa ei pidä sekoittaa seuraaviin:

Eurooppa-neuvosto - EU:n toimielin, jonka neljä kertaa vuodessa pidettävissä huippukokouksissa EU-maiden johtajat keskustelevat EU-politiikan painopisteistä.

Euroopan neuvosto, joka on EU:n ulkopuolinen toimija.

EU:ssa on monia muita toimielimiä, kuten esimerkiksi EU-tuomioistuin. Näiden toimintaa ei käsitellä näillä sivuilla. Tietoja näistä toimielimistä on luettavissa täältä.

Päätöksenteon eteneminen EU:ssa

EU-säädösten valmistelu on monivaiheinen prosessi. EU:n päätöksenteossa käytetään yleisimmin ns. tavallista lainsäätämisjärjestystä . Se tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamentin on hyväksyttävä EU:n lainsäädäntö yhdessä neuvoston kanssa. Komissio tekee säädösehdotukset, ja parlamentti ja neuvosto päättävät niiden hyväksymisestä. Tämän jälkeen komissio ja EU-maat panevat säädökset täytäntöön ja komissio valvoo niiden täytäntöönpanoa.

Ennen kuin komissio tekee lakialoitteita, se arvioi niiden mahdolliset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset. Tämä tapahtuu laatimalla vaikutusten arviointeja, joissa mahdollisten toimenpiteiden haitat ja hyödyt määritellään.

Komissio kuulee myös sidosryhmiä, kuten kansalaisjärjestöjä, paikallisia viranomaisia sekä eri tuotannonalojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Asiantuntijatyöryhmät neuvovat teknisissä kysymyksissä. Näin komissio varmistaa, että lakiehdotukset vastaavat niiden ryhmien tarpeita, joihin ne eniten vaikuttavat, mutta samalla vältetään tarpeetonta byrokratiaa.

Kansalaiset, yritykset ja muut organisaatiot voivat osallistua kuulemismenettelyihin julkisten kuulemisten verkkosivun kautta.

Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto arvioivat komission tekemät lainsäädäntöehdotukset ja ehdottavat niihin muutoksia. Jos neuvosto ja parlamentti eivät pääse muutoksista yksimielisyyteen, ehdotus päätyy toiseen käsittelyyn. Siinä parlamentti ja neuvosto voivat jälleen ehdottaa muutoksia. Parlamentti voi estää lainsäädäntöehdotuksen etenemisen, jos se ei pääse yksimielisyyteen neuvoston kanssa.

Jos molemmat toimielimet ovat yksimielisiä muutoksista, lainsäädäntöehdotus voidaan hyväksyä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, sovittelukomitea yrittää löytää ratkaisun. Lopullisen käsittelyn aikana sekä neuvosto että parlamentti voivat estää lainsäädäntöehdotuksen etenemisen.

Asetukset, direktiivit ja muut säädökset

EU:n perussopimuksissa määriteltyihin tavoitteisiin pyritään erityyppisillä oikeudellisilla säädöksillä. Niistä toiset ovat sitovia, toiset eivät. Joitakin säädöksiä sovelletaan kaikissa EU-maissa, toisia vain osassa maita.

Asetukset
Asetukset ovat sitovia säädöksiä, joiden kaikkia osia on sovellettava kaikkialla EU:ssa. Kun EU esimerkiksi sähkömoottoreiden hyötysuhteille määriteltiin moottoreita koskevassa ekosuunnitteluasetuksessa vähimmäisvaatimus, tuli tämä vaatimus samansisältöisenä voimaan samanaikaisesti koko EU:n alueella.

Direktiivit
Direktiivit ovat säädöksiä, joissa määriteltyihin tavoitteisiin kaikkien EU-maiden täytyy pyrkiä. Yksittäiset maat saavat kuitenkin itse päättää, miten tämä käytännössä tapahtuu. Direktiivissä voidaan määritellä vähimmäisvaatimuksia, mutta direktiivin säännökset toimeenpanevien lakien säätäminen on yksittäisten maiden omalla vastuulla ja jäsenmaa voi asettaa direktiivin vähimmäistasoa tiukempia vaatimuksia.

Päätökset
Päätökset sitovat niitä, joille ne on osoitettu (esimerkiksi yksittäiselle EU-maalle tai yritykselle), ja niitä sovelletaan sellaisinaan. Kun komissio esimerkiksi teki päätöksen, jonka mukaan Microsoft joutuu maksamaan sakkoa hallitsevan markkina-asemansa väärinkäytön vuoksi , päätös koski vain Microsoftia.

Suositukset
Suositukset eivät ole sitovia, niillä ei siis välttämättä ole oikeudellisia seuraamuksia. Suosituksen avulla toimielimet voivat ilmaista kantansa ja ehdottaa toimia ilman, että suosituksen kohteena oleville seuraa oikeudellisia velvoitteita.

Lausunnot
Lausunnolla toimielimet voivat ilmaista kantansa, mutta lausunnosta ei seuraa sen kohteena oleville oikeudellisia velvoitteita. Lausunto ei ole sitova. Lausuntoja voivat antaa EU:n päätoimielimet (komissio, neuvosto, parlamentti), alueiden komitea sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea.