Olli Seppänen
Hallituksen puheenjohtaja, FINVAC

Raportti

EUn lämmitys- ja jäähdytysseminaari Brysselissä 25-27.2.2015

Tausta

EU on yhä enemmän huolissaan kaasun saannista ja riittävyydestä rakennusten lämmitykseen. Kaasusta huomattava osa tulee Venäjältä (yli 25%),  seitsemään Itä- Euroopan maahan 100%. Hätä on suuri. Sekä parlamentilla että komissiolla on voimakas tahtotila olla edelläkävijä maailmassa energia-asioissa. Parlamentin edustaja korosti puheenvuorossaan Euroopan rahavirtojen väärää suuntaa: miksi tukea jo ennestään rikkaita maita ostamalla niiden tuottamaa energiaa, kun vaihtoehtona euroille on energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit EU maissa. Keskeisenä asiana on noussut esiin lämmitysenergian riittävyys. EUn rakennukset käyttävät noin 40% kaikesta EUn  primäärienergiasta, tästä 80% käytetään rakennusten lämmitykseen. Kaasulla lämmitetään 70%:ia EU maiden rakennuksista. Komission käsityksen mukaan lämmitysenergian käyttöön ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Tämän asian esille nostamiseksi komission oli järjestänyt lämmitys- ja jäähdytysseminaarin, itse asiassa hyvin lyhyellä varoitusajalla.

Energiaunioni

EU maiden energiatehokkuuden parantamiseksi komissio julkaisi seminaarin ensimmäisenä päivänä EUn energiaunioni julistuksen/selvityksen (selvitys löytyy helposti netistä hakusanalla "Energy Union"). Selvityksen päätavoitteet toistavat osittain jo aiempaa EUn energiapolitiikkaa ja tavoitteita, mutta uutakin siinä on, vielä kuitenkin periaatteellisella tasolla. Tärkein koko EUta käsittelevä asia lienee energiaverkkojen laajempi integrointi EU-tasolla. Erityisesti tämä koskee EU- maiden sähköverkkojen yhdistämistä sähkön saannin varmistamiseksi ja kilpailun edistämiseksi EUn alueella. Tavoitteeksi on asetettu 10% suuruinen maiden välinen siirtotehotavoite vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmaan kuului mm. Suomen ja Viron siirtokapasiteetin nostaminen 1000 MW:iin.   

Rakennusten energia-alaa vaikuttavia kohtia tässä 15 toimenpidekokonaisuutta sisältävässä Energiaunioniin tähtäävässä esityksessä oli:
  • Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien direktiivien ja määräysten entistä tehokkaampi toimeenpano jäsenmaissa
  • Energiahuollon monipuolistaminen ja vahvistaminen sekä kaasuriippuvuuden vähentäminen
  • Energia-infran rahoituksen edistäminen sekä uusiutuvien energioiden integrointi energiajärjestelmiin energian saannin varmistamiseksi
  • EUn sisäisten energiamarkkinoiden kehittäminen (siten esim että suomalainen kuluttaja voisi tehdä sähkönostosopimuksen missä tahansa EU maassa sijaitsevan sähkön myyjän kanssa)
  • Energiahinnoittelun läpinäkyvyyden varmistaminen
  • Vuoden 2030 energiansäätötavoitteeksi oli määritetty 27% 1990 lähtötasosta (se mistä 27% on tullut ei kukaan paljastanut, parlamentti on ollut 40%:n kannalla, Juncker on ehdottanut sitovaa 30%:ia). Tämän tavoitteen savuttamiseksi komissio arvioi uudelleen energiatehokkuuslainsäädännön tehokkuuden vuosin 2015 ja 2016 aikana sekä uusii lainsäädännön tarvittaessa (tämä koskenee mm Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, Ekosuunnitteludirektiiviä, Uusiutuvien energioiden direktiiviä, Energiamerkintöjä ja Energiatehokkuusdirektiiviä)
  • Uusiutuvien energioiden osuudeksi energian käytöstä EU:ssa on asetettu tavoitteeksi 27% vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttamiseen kuuluu myös uuden uusiutuvien energioiden käytön lisäämiseen tähtäävän ohjelman kehittäminen 2016-17.
  • Olemassa oleva rakennuskanta tarjoaa suuren säästöpotentiaalin, jonka korjaamiseksi kehitetään "Älykäs rahoitus älykkäille rakennuksille" - ohjelma lämmityksen ja jäädytyksen parannusinvestointien edistämiseksi.

Lämmitys ja jäähdytysseminaari

Tilaisuuden pääisäntänä toimi komission puolesta ilmasto- ja energia-asioista vastaava komissaari Miguel Arias Canete energiapääosaston tukemana. Seminaari keräsi lyhyestä varoitusajasta huolimatta yli 700 osanottajaa ympäri Eurooppaa, joista suuri osa edusti erilaisia energiaan liittyviä järjestöjä. Ohjelma oli komission laatima, puhujat valittuja siten että puheenvuorot tukivat komission ajatuksia ja Energiaunionin suuntaviivoja, soraääniä ja kritiikkiä ei pahemmin kuulunut. Seminaarin yhtenä tavoitteena oli antaa osanottajille mahdollisuus vaikuttaa komission toimenpiteisiin sekä seminaarissa käydyn keskustelun että jälkeenpäin esitettyjen kommenttien avulla. Komissiolla tuntui olevan vahva poliittinen mandaatti energiaunionin kehittämiseksi, nähtäväksi jää, millaisia direktiivejä on tulossa. Toivottavasti Suomen etäinen asema tulee huomioonotetuksi.

Ekosuunnitteludirektiivin määräysten osalta myönnettiin, että siinä lähdettiin liikkeelle väärin kun ensimmäiseksi tehtiin lamppumääräykset jotka ovat saaneet niin paljon kritiikkiä. Ensin olisi pitänyt tehdä vähemmän kuluttajien huomiota herättäviä, teknisiä laitteita koskevia määräyksiä. Komissio arvio kuitenkin, että Ekosuunnitteludirektiivin toimeenpano säästää sähköä Italian kulutuksen verran.  

Ekosuunnittelumääräysten hidas valmistelu sai myös kritiikkiä parlamentin edustajan taholta (Peter Liese, EPP Saksa). Lämmityskattiloita koskevien LOT 1 ja 2 määräysten valmistelu aloitettiin ensimmäisenä, mutta 2015 voimaanastuvien määräysten valmisteluun on kulunut lähes 10 vuotta. Nyt määräysten mukaiset kattilat ja niihin liittyvät merkinnät ja luokittelu ovat ensimäistä kertaa laajemmin tuotteissa esillä Frankfurtin messuilla maalikuussa.

Lämpöpumput tuntuivat olevan edelleen kovassa myötätuulessa, vaikkakin kokonaismyynti Euroopassa on vakiintunut nykyisele tasolla.  

Erityisesti puheenvuoroissa tuli esille kaukolämpö, aluelämmitys ja sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Argumentit kaukolämmön puolesta olivat samoja joita Suomessa on käytetty jo 50 vuotta. Kaukolämpöön liittyvissä puheenvuoroissa hyvin vähän huomiota sai kuitenkin aloittavan kaukolämmityksen vaatimat investoinnit. EU tasolla arvioitiin että yhteistuotannolla voitaisiin kattaa 15% EUn sähköntarpeesta ja 20% lämmöntarpeesta. Suomalaisella kaukolämpötekniikalla ja kokemuksilla luulisi olevan markkinoita. Valitettavasti Suomesta ei ollut kutsuttu ketään puhumaan tästä asiasta Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta sen sijaa useampia.

Varsin kummalliselta tuntui Euroopan lämmityslaiteteollisuusjärjestön (EHI) raportoima tieto että aurinkolämmitysjärjestelmien myynti oli vuonna 2014 yli 10%:n laskussa edellisin vuosiin verrattuna.

Seminaarin pääsanoma oli: rakennusten energiankäyttöä on pienenettävä ja samalla siirryttävä hiilineutraaleihin tai vähemmän CO2:sta tuotaviin energialähteisiin, mutta samalla myös sähkön tuotannon hiilipäästöjä vähentäen.  Ensimmäistä kertaa komissio painotti päästöjen vähentämistä energiatehokkuuden asemasta. Monessa puheenvuoroissa toistui teema: CO2 päästöjä on rajoitettava, nollaenergiarakentaminen ei ollut juuri ollenkaan esillä. Esille tuotiin myös toistuvasti kustannusoptimointi energian säästön ja edullisten energialähteiden välillä.

Erityisesti suurena potentiaalina päästöjen vähentämiseksi nähtiin yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, joka osassa EU maita on vasta aluillaan.

Muita seminaarin puheenvuoroissa esiin nousseita teemoja olivat:
  • Suorasta sähkölämmityksestä on päästävä eroon ja siirryttävä muihin lämmitystapoihin mm. lämpöpumppuihin
  • Rakennuskohtaisten tarkastelujen asemasta tarvitaan systeemitason tarkasteluja ja aluetason järjestelmiä
  • Energian tuotanto ja kulutus pitäisi sovittaa nykyistä paremmin yhteen
  • Kritiikkiä sai rakennuskohtainen sähkön tuotanto: mitä sähköllä tehdään silloin kun sitä on riittävästi sekä myyjällä että ostajalla
  • Sähkö- ja lämpöjärjestelmien integrointi, lämmön ja sähkön varastointi yms systeemitason ratkaisut olivat esillä paljon enemmän kuin pelkkä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen.
  • Kuluttajat pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon ja tarjota objektiivista tietoa lämmitystavoista ja räätälöityjä neuvontapalveluita. Sakassa 2 miljoonalla räätälöidyillä neuvoilla on saatu hyviä tuloksia. Portugalissa sen sijaan oli arvioitu että 40% neuvoista on ollut virheellisiä.
  • Lämmitysalan järjestöt arvioivat että EUn 80 miljoonasta lämmityskattilasta 2/3 toimii huonolla hyötysuhteella ja olisi uusinnan tarpeessa.
Suomi oli esillä lähinnä Fortumin kautta. Lämpömarkkinoista/markkinoinnista piti puheenvuoron Markus Rauramo (Fortumin executive vice-president), joka puheenvuorossaan korosti asiakkaan tarpeiden huomioon ottamista ja joka myös totesi: tekipä koimissio niin tai näin niin kyllä Fortum keinot keksii liiketoiminnan ylläpitämiseksi.

Rakennusten energiaseminaari 2015

Seminaarissa esille tulleet painotukset ja näkökohdat tulee ottaa huomioon seuraavassa rakennusten energiaseminaarissa 8.10.2015.

Lisätietoja

Seminaarin puhujien esittely, esitykset ja osanottajat löytyvät osoitteesta:
http://heating-and-cooling-in-europe.eu/index.html