Kuluttajakohtaiselle energian mittaukselle uusia vaatimuksia

Share |

Torstai 21.3.2019 klo 14:21 - Olli Seppänen


Direktiivi asettaa velvollisuuksia jäsenvaltioille monella energiapolitiikan ja tekniikan alueella. Jäsenvaltioiden on myös säännöllisin väliajoin raportoitava komissioon edistymisestään (National Energy Efficiency Action Plan). Suomen neljäs raportti ”Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-4” (28.4.2017) löytyy Motivan sivuilta. Tämä 35-sivuinen raportti antaa hyvän kokonaiskuvan Suomen energian käytön tehostamistoimista ja niiden vaikutuksista.

Talotekniikkaa energiatehokkuusdirektiivissä koskee suoraan eniten artiklan 9a vaatimukset, jotka koskevat lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden mittaamista. Direktiivin keskeisiä kohtia ovat

  • Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaukolämmityksen, kaukojäähdytyksen ja kotitalouksien lämpimän käyttöveden loppuasiakkaille tarjotaan kilpailukykyisesti hinnoiteltuja mittareita, jotka kuvaavat tarkasti todellista energiankulutusta.
  • Direktiivi määrää lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden käyttäjäkohtaisen mittaamisen ja kustannusten jakamisen pakolliseksi, jos tämä on teknisesti toteutettavissa ja kustannustehokasta, oikeassa suhteessa mahdollisiin energiansäästöihin.
  • Mittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden, jotka asennetaan lokakuun 2020 jälkeen, on oltava etäluettavia laitteita.
  • Direktiivi edellyttää myös kaasun ja sähkön mittaamista, kilpailukykyisesti hinnoitelluilla käyttäjäkohtaisilla mittareilla, jotka kuvaavat tarkasti todellista energiankulutusta ja antavat tiedot sen todellisesta ajoittumisesta.

Direktiivi määrittelee liitteessä VII laskutus- tai kulutustietojen esittämisen: laskutus- tai kulutustiedot on 25.10. 2020 lähtien toimitettava loppukäyttäjille vähintään neljännesvuosittain pyynnöstä tai jos loppuasiakkaat ovat valinneet sähköisen laskutuksen, ja 1.1.2022 lähtien vähintään kuukausittain. Ne voidaan myös asettaa saataville internetin kautta ja päivittää niin usein kuin käytettävät mittauslaitteet ja järjestelmät sen mahdollistavat.

Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että laskuissa tai mukana olevassa liitteessä asetetaan loppukäyttäjien saataville, selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla mm.

  • voimassa olevat energian tosiasialliset hinnat ja todellinen kulutus
  • tiedot käytetystä polttoainesekoituksesta sekä siihen liittyvistä vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä
  • kuvaus sovellettavista veroista, maksuista ja tariffeista
  • loppukäyttäjän nykyisen energiankulutuksen ja edellisen vuoden saman kauden kulutuksen
  • vertailu graafisessa muodossa, ilmaston mukaan korjattuina lämmityksen ja jäähdytyksen osalta
  • sellaisten kuluttajajärjestöjen, energiatoimistojen tai vastaavien elinten yhteystiedot, joilta voi saada tietoa saatavilla olevista energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä, vertailukelpoisista loppukäyttäjäprofiileista ja energiaa käyttävien laitteiden objektiivisista teknisistä eritelmistä
  • vertailut saman käyttäjäluokan keskimääräisen vakioidun tai vertailukohtana pidettävän loppukäyttäjän kanssa. 

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 25.6 2020. TEM vastaa Suomessa direktiivin toimeenpanosta ja lainsäädännön valmistelusta. Direktiivi käsittelee jälleen kerran vaatimuksia, jotka ovat omiaan edistämään talotekniikan tuntemusta ja mittaroinnin tuomia liiketoimintamahdollisuuksia sekä edelleen energiankäytön tehostamista. Kun samaan aikaan mietitään, miten Suomessa toimeenpannaan vuoden 2018 EU-vaatimuksia lämmitysjärjestelmien tarkastuksista, olisi hyvä, jos erityisesti neuvontatoimen osalta toimeenpano kulkisi käsi kädessä, vaikka toimeenpano kuuluukin eri ministeriöille.

Avainsanat: energian mittaus, Energiatehokkuusdirektiivi


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini