Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät edelleen

Share |

Maanantai 19.2.2018 - Olli Seppänen


Taustana näinkin pikaisella direktiivin kiristämisellä on komission havainto, että vuoden 2010 direktiivillä ja sen verkkaisella toimeenpanolla jäsenmaissa ei saavuteta haluttuja CO2 päästöjen vähennystavoitteita vuosille 2020 ja 2030. Periaatteessa lähes nollaenergia vaatimukset on määritetty vuoden 2010 edellyttämällä tavalla nyt lähes kaikissa jäsenmaissa. Tavoitteet eivät kuitenkaan ole lähelläkään nollaa. Komissio joutui miettimään, miten tästä eteenpäin. Tuloksena oli vuoden 2010 direktiivin muokkaaminen parempaan energiatehokkuuteen johtavaksi, ei pelkästään uusien vaan myös olemassa olevien rakennusten osalta. Keskeisenä tehostusalueena on rakennusautomaation ja energiajärjestelmien säädön parantaminen.


Uusitussa direktiivissä on asetettu tavoitteeksi, että rakennusten aiheuttamat kasvihuonekaasuemissiot pienenevät 80-95% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Jäsenmaiden on laadittavat selvät tavoitteet siitä, kuinka olemassa oleva rakennuskanta muutetaan lähes nollaenergiatasolle. Tavoitteeseen johtavassa tiekartassa on asetettava selvät numeeriset tavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Tämä tulee olemaan haasteellinen tehtävä kaikissa jäsenmaissa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää selkeää strategiaa, jossa mukana on rahoituksen järjestäminen, lainsäädäntö, normit ja tekniikka. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan jokaisella osasektorilla. Direktiivi luettelee tarkemmin vaatimuksia osa-alueille. Laajakantoisimmat vaatimukset koskevat rakennuskannan korjaamista. Tekniikan alueella direktiivi käsittelee mm. tarkastuksia, energiatodistuksia, rakennusautomaatiota, rakennusten älykkyyttä. Sisäilmasto on mainittu, mutta ei ollenkaan sille kuuluvalla painoarvolla. Vaatimukset koskevat lähinnä vesihöyryn tiivistymisen torjuntaa. Direktiivin aluetta on laajennettu koskemaan rakennuskohtaista energian tuotantoa ja varastointia.


Rakennusautomaatiota koskevat vaatimukset komission ensimmäisessä ehdotuksessa herättivät ehkä eniten jäsenmaiden vastustusta. Jotain kuitenkin direktiiviin jäi muiden kuin asuinrakennusten osalta. Rakennusautomaatiojärjestelmälle on asetettu vaatimuksia säädön, raportoinnin ja monitoroinnin osalta. Näiden vaatimusten tavoitteena on säätää teknisiä järjestelmiä vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita ja välttämään tarpeetonta laitteiden käyttöä tiloissa ja tilanteissa, joissa tiloja ei käytetä. Tehorajaksi on asetettu muiden kuin asuinrakennusten osalta 290 kW ja vaatimusten toteutuksen takarajaksi vuosi 2025. Hieman epäselväksi jää miten teho 290 kW määritetään. Asuinrakennusten osalta direktiivi ei esitä vaatimuksia suoraan, vaan toteaa, että jäsenmaat voivat esittää rakennusautomaatiota koskevia vaatimuksia myös asuinrakennuksille.


Toinen paljon keskustelua herättänyt kohta vuoden 2010 direktiivissä koskee lämmitys- ja ilmastointilaitosten tarkastuksia. Jäsenmaat halusivat ne kokonaan pois pitäen niitä tehottomina, mutta monet asiantutijat mm. REHVA piti niitä hyödyllisinä. Uusittuun direktiivin ne jäivät mutta mukana ovat myös vaihtoehtoiset menetelmät. Tehoraja on 70 kW. Sanamuoto ei vieläkään yksikäsitteisesti määrittele kuuluko ilmanvaihto ilmastointilaitteita koskevien tarkastusten piiriin. Kuuluu kuitenkin silloin, jos se on yhdistetty ilmastointiin (combined air-conditioning and ventilation system). Mitä sillä sitten tarkoitetaan, jäänee jäsenmaiden päätettäväksi.


Uusitussa direktiivissä näkyy, että EUssa uskotaan sähköautoihin. Direktiivissä on suhteettoman yksityiskohtaisesti käsitelty miten, milloin ja kuinka paljon sähköautojen latauspisteistä on järjestettävä sekä asuinrakennuksiin että muihin rakennuksiin. Ajatuksena lienee myös se, että autojen akkuja voitaisiin tulevaisuudessa käyttää osana rakennuksen sähköjärjestelmää sähkön varastoimiseksi ja kulutushuippujen tasaamiseksi.
Runsaasti huomiota ja samalla kritiikkiä direktiivin luonnosvaiheessa sai mukaan otettu Rakennusten älykkyysindikaattori/älytaloindikaattori (Smartness Indicator). Valmisteluvaiheen ongelmana oli, että kukaan ei tiennyt mitä sillä tarkoitetaan. Komissio yritti saada valtuudet sen kehittämiseen ja käyttöön ottoon jo nyt uusitussa direktiivissä. Asia oli huonosti valmisteltu ja esitys tyrmättiin, kuitenkin siten, että uusitussa direktiivissä annetaan komissiolle tehtäväksi valmistella säädös rakennusten älykkyydestä vuoden 2019 loppuun mennessä.


Indikaattorin nimi on myös direktiivin käsittelyn aikana muuttunut älytalovalmiusindikaattoriksi (Smartness Readiness Indicator). Direktiivin liitteessä annetaan tarkempia tavoitteita indikaattorille. Nämä kokevat kolmea pääaluetta: 1) rakennuksen kyky vastata käyttäjän tarpeisiin lämmityksen, valaistuksen, ilmastoinnin jne osalta 2) rakennuksen kyky vastata energiaverkkojen tarpeisiin energian tuotannon kannalta 3) rakennuksen kyky tehostaa energian käyttöä.
Indikaattoria ja sen laskentaa kehitellään parhaillaan konsulttitoimeksiantona. Ensimmäisiä luonnoksia mukaan otettavista suureista ja arviointimenetelmistä onkin jo julkaistu arvioitavaksi.


Palaan indikaattorin ehdotettuun sisältöön ja myös muihin direktiivin vaatimuksiin seuraavassa kirjotuksessani. Vuoden 2019 loppu on kohta käsillä, joten on hyvä perehtyä EUn käsitykseen rakennusten älykkyydestä ja muista energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä.


Direktiivi on tarkoitus saattaa voimaan 20 kuukauden kuluessa sen lopullisesta hyväksynnästä ja julkaisusta. Direktiivi julkaistaneen tämän kevään aikana. Toimeenpanon kireä aikataulu takaa sen, että ministeriöiden ja energiaviraston virkamiesten kiireet eivät lopu lähivuosina. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tulee myös jatkossa tarjoamaan mahdollisuuksia monelle yrittäjälle.

Avainsanat: EU, energiatehokkuusdirektiivi, Smartness Indicator, Seppänen, rakennusautomaatio


Kommentit

28.5.2018 15:53  santeri kortelahti

Etsin tietoa sähköauto lataus direktiivistä. Se ei liene edennyt hyväksymisvaiheeseen vielä?


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini