Rakennusten älyindikaattori tulee - oletko valmis?

Tiistai 16.10.2018 klo 16:22 - Olli Seppänen

Uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2018/844) yksi pykälä käsittelee rakennuksen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön. Näiden ominaisuuksien arviointi direktiivissä kiteytyy yhteen indeksiin ”Smart Readiness Indicator (SRI)”. Alkuperäiselle englanninkieliselle termille on direktiivin suomenkielisessä käännöksessä löydetty, vähän kömpelöltä kuulostava, vastine ”älyratkaisuvalmiusindikaattori” lyhyesti ”älyindikaattori”.  Sitä käsitellään kesällä hyväksytyn direktiivin artiklassa 8 ja liitteessä 1. Direktiivi määrää komission kehittämään yksinkertaisen indikaattorin, jolla voitaisiin vertailla rakennusten teknisten ratkaisujen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön, tarkemmin määritettynä kolmeen osa-alueeseen: energian käyttöön, alueellisten energiajärjestelmiin ja käyttäjätyytyväisyyteen.  Tämän indikaattorin kehitystyö on ollut käynnissä vuoden 2018 alusta. Konsulttityönä tehty projekti on esittänyt kaksi kertaa työn tuloksen sidosryhmien arvioitavaksi, viimeksi kesällä 2018.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SRI, Smart Readiness Indicator, älyratkaisuvalmiusindikaattori, älyindikaattori

Onko tuotteen CE-merkintä laadun tae?

Keskiviikko 19.9.2018 klo 10:47 - Olli Seppänen

CE-merkintä tuotteessa tarkoittaa, että se on jonkun EU-direktiivin tai yhdenmukaistetun (harmonisoidun) eurooppalaisen standardin mukainen. CE-merkittyjä tuotteita ovat monet tuotteet, kuten lelut, koneet, hissit, sähkölaitteet, henkilönsuojaimet, kaasulaitteet, mittauslaitteet ja tietyt rakennustuotteet. Kutakin tuoteryhmää säädellään omalla direktiivillä, asetuksella tai standardilla. Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuoteasetukseen (305/2011), joka korvasi aiemman Rakennustuotedirektiivin (89/106/ETY) vuonna 2013.

Rakennustuotteiden, jotka on otettu säätelyn piiriin, tulee täyttää harmonisoidussa standardissa esitetyt vaatimukset. Tuotteen ominaisuudet tulee ilmoittaa standardin esittämällä tavalla. Harmonisoiduissa standardeissa voidaan viitata myös muihin kuin harmonisoituihin standardeihin, joiden mukaan yksitäinen ominaisuus voidaan esittää myös useammassa laatuluokassa esim. tiiviyden osalta.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: CE-merkintä, ETA, DoP, EU, hEN

LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus

Torstai 23.8.2018 klo 11:22 - Olli Seppänen

Vuodesta 2009 lähtien energian käyttöön vaikuttavien tuotteiden ominaisuuksia on säädelty EU-maissa tuotteiden ekosuunnitteludirektiivillä (2009/125/EU). Direktiivi poikkeaa monista muista EU-säädöksistä siinä suhteessa, että sen perusteella annetut tuotekohtaiset asetukset koskevat automaattisti kaikkia markkinoille saatettuja tuotteita. Direktiivin suurin kuluttajille näkyvä vaikutus on ollut hehkulamppujen poistuminen markkinoilta. Tätä säännöstä arvosteltiin sen voimaantullessa paljon, kun hehkulamput jouduttiin vaihtamaan uusiin energiansäästölamppuihin. Mutta asetuksen vaikutus energian käyttöön on ollut dramaattinen, pelkästään lamppujen energiatehokkuuden parannuksella on säästetty EU-maissa useamman ydinvoimalan verran sähköä, sekä tehoa että energiaa. Nyt, suureksi osaksi direktiivin vaikutuksesta, LED-lamppu on markkinoilla vallitseva.

Ekosuunnitteludirektiivin vaikutus rakennusten energiankäyttöön on ollut todella merkittävä. EU-komissio on arvioinut, että sillä on rakennusten energiankäyttöön vähintään yhtä suuri vaikutus kuin rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä.

Komissio on arvioinut, että pelkästään ekosuunnittelusäännösten johdosta

  • EU-maiden taloudet säästävät energialaskuissa 490 euroa vuodessa
  • saavutetaan noin puolet EU:n energiansäästötavoitteista vuoteen 2020 
  • saavutetaan noin neljännes päästöjen vähennystavoitteista vuoteen 2020 
  • primäärienergian kokonaissäästö vuonna 2020 on saman suuruinen kuin Italian primäärienergian käyttö
  • primäärienergian käyttö vähenee vuodesta 2020 vuoteen 2030 mennessä Ruotsin tämän hetkisen käytön verran
  • liiketoiminnan kasvupotentiaali on 65 miljardia euroa vuodessa vuonna 2020
  • raakaöljyn tuonti on vähentynyt 65 miljoonaa tynnyriä vuodessa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, säädös, energiatehokkuus, ekosuunnitteludirektiivi

EU:n jäsenmaat hyväksyivät viikolla 20 rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutokset

Perjantai 25.5.2018 klo 14:19 - Olli Seppänen

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusinta on ensimmäinen askel vuonna 2016 hyväksytyn Clean Energy paketin toimeenpanosta. Paketin kahdeksan ”pilaria ovat”

  • Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin revisio
  • Energiatehokkuusdirektiivin revisio
  • Uusiutuvia energioita käsittelevän direktiivin revisio 
  • Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten uusi työohjelma
  • Kuluttajat ja sähkömarkkinat 
  • Euroopan energiaunionin hallinto ja yhtenäistäminen 
  • Puhtaaseen energiaan siirtymisen rahoitus ja tutkimus.

Näistä ensimmäisenä on toteutunut EPBD-direktiivin uusinta, muut ovat työn alla ja valmistumassa alkuperäisen aikataulun mukaan sekä tulossa vielä tänä vuonna parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Lisää tulee siis seuraamaan. EPBD-direktiivin muutokset ovat siis käännettävänä ja julkaistaan lähipäivinä EU:n virallisessa lehdessä, jonka jälkeen jäsenvaltiolla on 20 kuukautta aikaa direktiivin toimeenpanoon. Direktiiviä ei siis kirjoiteta kokonaan uusiksi, julkaisu sisältää vain muutokset perusteluineen ja viittaukset 2010 direktiiviin.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, energiatehokkuusdirektiivi, Smartness Indicator, Seppänen, EPBD

Sisäilmastoluokitus

Tiistai 17.4.2018 klo 13:08 - Olli Seppänen

Sisäilmastoluokitus on ollut merkittävä suomalainen menestystarina sisäilmaston parantamiseksi. Samalla se on erinomainen esimerkki siitä, miten vapaaehtoisella järjestelmällä päästään hyvään lopputulokseen. Nyt, kun uusi Sisäilmastoluokitus on melkein valmis, on hyvä palauttaa mieliin, miten luokitus syntyi. Sen tarina alkoi vuonna 1993 Helsingissä pidetystä kansainvälisestä Sisäilmastokongressista (lndoor Air 93), jonka järjestämiseksi Sisäilmayhdistys perustettiin vuonna 1990 nimellä Kansainvälinen sisäilmastokongressiyhdistys. Yhdistyksen hallituksessa olivat lisäkseni Juha Gabrielsson, Esko Kukkonen ja Kari Rahkamo. Kongressin yhtenä keskeisenä teemana oli ilmanvaihdon tarpeeseen vaikuttavat tekijät. Keskeisiä ilmanvaihdon tarpeen vaikuttavia tekijöitä olivat emissiot rakennusmateriaaleista ja, yllättävää kyllä, likaiset ilmanvaihtolaitteet. Tästä lähti liikkeelle työ kohden vähäpäästöisiä materiaaleja ja puhtaita ilmanvaihtolaitteita. Kongressin tulokset haluttiin tiivistää käyttökelpoisen muotoon. Yli 4 000-sivuinen kongressijulkaisu tiivistettiin 100-sivuiseksi lyhennelmäksi, mutta se oli vielä liian pitkä käytännön ihmisille. Tiivistämistä jatkettiin ja lopputuloksena syntyi ensimmäinen Sisäilmastoluokitus 1995.


Terveellisten rakennusmateriaalien osalta erityisesti rakennussuunnittelijoiden mielipiteet vaikuttivat siihen, että Suomeen saatiin aikaan yksinkertainen M1-luokitus, yksittäisten kemikaalien emissioita koskevien rajoitusten asemasta. Sisäilmastoluokitus kehitettiin Sisäilmayhdistyksen johdolla VTT:n ja TKK:n asiantuntemukseen nojautuen.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sisäilmastoluokitus, sisäilma, ilmanvaihto

Rakennusten älykkyys EU:n keskiössä

Tiistai 13.3.2018 klo 9:06 - Olli Seppänen

Vuoden 2010 energiatehokkuusdirektiivin uusinta/täydentäminen lähti liikkeelle siitä, ettei sovittuja vähennyksiä energian käytössä saavuteta, vaikka jäsenmaat panevat toimeen lähes nollaenergia-rakennuksia koskevat vaatimukset.

Energiankäytön tehostamista tarvitaan edelleen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdeksi direktiivin täydennysehdotuksen painopisteeksi tuli rakennusautomaation käytön laajentaminen ja tehostaminen. Rakennusautomaation tehokkuuden arvioimiseksi komissio ideoi rakennusten älykkyysindeksin, Smartness Indicator (älytaloindeksi), jonka ajatuksena oli ohjata rakennusautomaation vaikuttavuutta haluttuun suuntaan ja samalla ilmaista rakennusautomaation ”hyvyys” yhdellä indeksillä (luvulla). Valmisteluvaiheen aikana indeksi muuttui älytaloindeksistä (Smartness Indicator) älytalovalmiusindeksiksi (Smart Readiness Indicator). Sen sisältö on kuvattu yksinkertaistettuna seuraavassa.

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: EU, energiatehokkuusdirektiivi, Smartness Indicator, Seppänen, rakennusautomaatio, Smart Readiness Indicator, älytalovalmiusindeksiksi

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät edelleen

Maanantai 19.2.2018 - Olli Seppänen

Vuoden vaihteessa EU:n parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusista vaatimuksista. Direktiivin teksti julkaistiin tammikuun 2018 lopulla. Se vaatii vielä yhden parlamentin käsittelyn astuakseen lopullisesti voimaan. Tämän otaksutaan tapahtuvan kevään 2018 kuluessa, jonka jälkeen lopullinen teksti julkaistaan.

Direktiivin lopullisen kompromissiesityksen aikaansaamiseen kului koko vuosi 2017. Komissio noudatti esityksessään, parlamentissa hyväksyttyjä, päästöjen vähentämistä koskevia linjauksia, jotka myös jäsenmaat ovat hyväksyneet. Esityksen käsittelyssä kävi kuitenkin kuten yleensäkin: jäsenmaista koostuva neuvosto vastusti useita ensimmäisen esityksen kohtia, vedoten kustannuksiin ja esitysten kustannustehottomuuteen. Parlamentin valiokunnat, neuvosto ja komission pääsivät kuitenkin yhteisymmärrykseen Viron puheenjohtajuuden viimeisinä päivinä joulukuussa 2017. Jos sopua ei olisi syntynyt, niin tuskin sitä olisi syntynyt vuoden 2018 alussa alkaneella Bulgariankaan puheenjohtajakaudella.

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: EU, energiatehokkuusdirektiivi, Smartness Indicator, Seppänen, rakennusautomaatio