Annoksen suuruus ratkaisee

Torstai 14.5.2020 klo 20:55 - Olli Seppänen

Sisäilman epäpuhtauksien terveysvaikutus määräytyy useimmiten siitä, kuinka suuri altistuksen kokonaismäärä on, eli altistumisaika x pitoisuus. Näin on myös koronan kohdalla. Mitä suurempi virusten määrä on hengitettävissä pisaroissa ja ilman mukana kulkevissa partikkelissa, sitä nopeammin kriittinen annos tulee täyteen. Kriittinen annos on tietysti yksilöllinen. Ilman pitoisuus taas riippuu lähteen voimakkuudesta. Puhe synnyttää sitä enemmän hiukkasia ilmaan mitä kovempaa puhutaan (vaihtelu jopa 10-kertainen), laulaminen vie voiton puheestakin. Kuoroharjoituksista ja muusta yhteislaulamisesta onkin syntynyt huomattavia tartuntaketjuja. Pitäisikö kouluissakin rajoittaa yhteislaulua?

Pahin lähde on tietysti aivastus, sitten yskintä, jotka molemmat voi tehdä monella tavalla. Aivastus tai yskäisy on tuhansia kertoja voimakkaampi pisaroiden ja hiukkasten lähde kuin puhe. Pisarat sinkoutuvat myös kovalla nopeudelle aivastettaessa, jopa 50 m/s ja leviävät tehokkaasti lähialueelle. Ilmanvaihto laimentaa sisätiloissa pitoisuuden. Ilmanvaihdon puuttuessa pitoisuus kasvaa niin kauan, kuin viruslähde on paikalla. Tärkeää olisikin, että kaikissa sisätiloissa olisi riittävä ilmanvaihto, myös koulujen tilapäiskäytössä olevissa opetustiloissa. Ilmanvaihdon merkitys on tiedostettu myös brittihallituksen toukokuun ”Covid-19 recovery” strategiassa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: COVID-19, korona

Koronaviruksen leviämisen torjunnasta

Perjantai 17.4.2020 klo 15:54 - Olli Seppänen

Kesti pitkään, ennen kuin WHO katsoi, että koronavirus voi levitä pienhiukkasissa ilmavirtausten mukana myös lähietäisyyttä kauemmaksi. Tästä raportoi WHO:n koronavirusryhmän vetäjä Mike Ryan (HS 5.4.2020). Syynä kannan muutokseen oli kertynyt tieto tapauksista, joissa viruksen on täytynyt levitä ilmateitse. Pahin esimerkki lienee raportti USA:n Washingtonin osavaltion (Skagit Valley) kuoroharjoituksista, joissa 60 kuorolaisesta 45 sai Covid-19 taudin, vaikka kaikki tunnetut varotoimet oli totutettu. Erityisesti sairaalaympäristössä virus on todettu myös muualla kuin potilaan välittömässä läheisyydessä.

REHVA heräsi jo pandemian varhaisessa vaiheessa torjumaan viruksen leviämisestä ilmateitse. Ohjeet julkaistiin REHVAn verkkosivuilla jo maaliskuussa ja täydennettyinä 1.4.2020. Suomenkielinen lyhennelmä julkaistiin samaan aikaan FINVACin verkkosivuilla. REHVAn ohjeistuksen lähtökohtana on kaikille ilmanvaihdon asiantuntijoille tuttu periaate: Ihmisiä ei saa altistaa kierto- tai palautusilmaa käyttämällä eikä muissa huoneissa syntyville epäpuhtauksille. Lisäksi ilmavirtausten on kuljettava puhtaammista tiloista likaisimpiin päin, jotta ihmiset eivät tarpeettomasti altistu epäpuhtauksille. Tämän periaatteen esitin jo 1980-luvulla kirjassani ”Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto”.

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: COVID-19, Korona, virus, ilmanvaihto, leviäminen

Lakiehdotukset energian- ja vedenkulutuksen mittaamisesta tuovat lisävaatimuksia ja helpotuksia-lausuntoaikaa 25.2 saakka

Perjantai 7.2.2020 - Olli Seppänen

Uusittu energiatehokkuusdirektiivi (EU) 2018/2002 annettiin vuoden 2018 lopulla. Direktiivissä säädetään muun muassa moniasuntoisten ja moneen eri tarkoitukseen käytettävien rakennusten lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden käyttäjäkohtaisesta mittaamisesta ja kustannusten jakamisesta sekä laskutus- ja kulutustiedoista.

Direktiivi vaikuttaa Suomessa moneen lakiin. TEM:in laatimassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lait energiatehokkuuslain, asunto-osakeyhtiölain, asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, aravarajoituslain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta.

Energiatehokkuuslain muuttamista koskevan lain keskeisenä päämääränä on luoda edellytykset ja puitteet energiatehokkuutta parantavien ja energiansäästöä aikaansaavien päätösten tekemiselle, energian mittausta, laskutusta ja energiankäyttöön liittyvän palautetiedon antamista sääntelemällä.

Asumista sääntelevien lakien muutoksilla pyritään asuinrakennuksissa tapahtuvan veden kulutuksen systemaattiseen mittaamiseen sekä siihen, että veden kulutuksesta laskutetaan tapahtuneeseen kulutukseen perustuen. Näin laeilla edistetään energiansäästöä ja vähennetään energiantuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, sekä luodaan edellytyksiä energian loppukäyttäjien kustannussäästöille.

TEM:in laatima, yksityiskohtainen hallituksen esitys laeista muutosehdotuksineen löytyy täältä. Lausuntoja lakiesityksistä voi antaa suoraan lausuntopalveluun 25.2 saakka.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lämpöenergiamittari, energiatehokkuus, mittarointi, veden kulutus

Energia-avustukset jaossa

Perjantai 17.1.2020 klo 6:15 - Olli Seppänen

Valtioneuvoston asetuksen Asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020–2022 (1341/2019) perusteella jaetaan asuinrakennuksille energia-avustuksia. Hakemuksen voi tehdä suoraan verkossa helmikuun 2020 alusta. Tänä vuonna jaetaan 20 miljoonaa, vuosina 2021 ja 2022 40 miljoonaa vuodessa.

Minimivaatimukset korjausten energiatehokkuudelle määrää Ympäristöministeriön asetus Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (4/13). Energiakorjausten tulee täyttää tämän asetuksen vaatimusten lisäksi lisävaatimukset, jotka esitetään ensin mainitussa energia-avustusasetuksessa.

Energia-avustuksen saamisen tärkeimpänä kriteerinä on rakennuksen E-luvun parantaminen rakentamisajankohtaan verrattuna. Parannusten jälkeistä E-lukua verrataan rakentamisajankohdan mukaisilla rakenteilla ja teknisillä ratkaisuilla laskettuun E-lukuun. Uuden, korjausten jälkeisen, E-luvun tulee ensin täyttää vuoden 2013 YM:n 4/2013 asetuksen vaatimus, jonka mukaan korjausten jälkeen E-luvun tulee olla 15 % (kerrostalot) tai 20 % (pien- ja rivitalot) pienempi kuin ennen korjauksia. Energia-avustusten saamisen ehtona vaaditaan lisäksi, että E-luvun tulee olla 20 % (kerros- ja rivitaloissa) tai 30 % (pientaloissa) edellä määriteltyä E-lukua pienempi. Näiden molempien asetusten vaatimukset tulee täyttyä. Avustuksen edellytyksenä olevan E-luvun tulee näin ollen pienentyä kerrostaloilla 0,68 -kertaiseksi (0,85x0,8), pientaloilla 0,56-kertaiseksi (0,8x07) ja rivitaloilla 0,64- kertaiseksi (0,8x0,8).

Toinen vaihtoehto energia-avustusten saamiseksi on korjata asuinrakennus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1010/2017) uudisrakennuksille asettamien vaatimusten mukaiseksi.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: energia, avustus, ARA, YM

Green Deal koskee myös rakennuksia

Perjantai 3.1.2020 klo 13:02 - Olli Seppänen

Uusi vuosi on hyvä aloittaa katsomalla alkaneeseen vuoteen ja myös pidemmälle tulevaisuuteen. Tähän tarjoaa kimmokkeen Green Deal ohjelma. EU:n komissio linjasi viime vuoden lopulla von der Leyenin johdolla tien kohden hiilineutraalia EU:ta vuoteen 2050. Esitys tulee ohjaamaan komission työskentelyä, saihan ehdotus jäsenvaltioiden myönteisen vastaanoton Puolaa lukuun ottamatta. Yhteenveto ”Green deal” politiikasta liikkuu yleisellä tasolla, mutta ohjelmassa käsitellään omana kohtanaan (2.1.4.) myös rakennuksia. Lähtökohtana on rakennusten 40 %:n osuus EU:n primäärienergiasta sekä rakentamisen runsas materiaalien käyttö. Green Deal ohjelma pitää tärkeänä korjausvauhdin nostamista nykyisestä jäsenmaakohtaisesta 0,4 – 1,2 %:sta 2-3 kertaiseksi. Ohjelman mukaan jäsenmaissa tarvitaan korjausrakentamisen voimakas nousuaalto, jossa otettaisiin huomioon energiatehokkuuden ja emissioiden vähentämisen lisäksi energiatehokkuuden vaikutukset yksityiseen ja julkiseen talouteen. Energialaskujen pienentäminen olisi tärkeää monelle perheelle, myös Suomessa. Ohjelmassa korostetaan myös korjausrakentamisen työllisyysvaikutuksia.

Suomessa on asiassa jo päästy eteenpäin. Valtioneuvosto antoi 19.12.2019 asetuksen 1341/2019 asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020–2022. Avustuksia myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022. Määrärahojen hakuilmoitus ja yksityiskohtaiset ohjeet julkaistiin ARA:n verkkosivuilla  vuoden 2020 alussa. Asetuksessa ei ole määritelty avustusten kohteena olevia energian käytön tehostamistoimia, onneksi mukaan on otettu myös sisäilmaston parantaminen sekä yksilöitynä järjestelmän säätö, tasapainotus ja ohjaus. Toimenpiteet on jätetty pääosin suunnittelijoiden ammattitaidon varaan. Kaikkien etu olisi kuitenkin, jos hyväksi havaittuja toimenpiteitä olisi kerätty ja kirjattu ammattilaisten yleiseen käyttöön. Olisiko tässä haasteita rakennusalan organisaatioille, jos ei vielä tälle vuodelle niin seuraaville?

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Green Deal, EU, energiatehokkuus, sisäilmasto

Uusi hallitus oikealla asialla

Keskiviikko 5.6.2019 klo 11:02 - Olli Seppänen

Hallitusohjelmassa toistuu moneen kertaan rakentamisen huono laatu. Erityisesti siihen on kiinnitetty huomiota sisäilmaongelmia käsittelevässä kohdassa sivulla 50.

Parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa sekä selkeytetään vastuita erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta.

Olisi jo aika saada rakentajat vastuuseen virheistään ja korjaamaan ne kustannuksellaan. Toivottavasti MRL:n uudistus etenee ripeästi hallitusohjelman suuntaviivojen mukaisesti.

Ilmanvaihdon laatu oli keskiössä seminaarissa, jonka Sisäilmayhdistys ja kuntien sisäilmaverkosto järjestivät toukokuun lopulla Pasilan virastokeskuksen auditoriossa. Paikalla oli koko ilmanvaihtoala laajasti edustettuna, lähes 200 osanottajaa suunnittelijoista rakennusvalvontaan. Tilaisuuden tavoitteena oli tuoda esiin ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja.

Seminaarin iltapäivän esitykset käsittelivät tarpeenmukaista ilmanvaihtoa ja sen toimintaa käytännössä. Asia on äärimmäisen tärkeä. Ilmanvaihdon osuus rakennusten primäärienergian kulutuksesta on noin kolmannes eli yli 10 % Suomen koko primäärienergiasta. Siinä saavutettavat säästöt ovat siis merkittäviä Suomen koko energiataseessa. Ilmanvaihdon tarpeenmukainen käyttö on yksi merkittävimmistä keinoista rakennusten energiankäytön pienentämiseksi. Tämä on ollut myös yhtenä lähtökohtana rakentamismääräyksissä ja vuoden 2017 Rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa käsittelevässä asetuksessa ja edelleen Ilmanvaihdon mitoitusoppaissa.

Aalto-yliopisto on jo pitkään ollut kiinnostunut ilmamääräsäätöisten laitosten toiminnasta, saamatta kuitenkaan rahoitusta kunnon tutkimushakkeeseen. Aalto-yliopistossa asiaa on saatu tutkituksi yhden diplomityön verran. Hankkeessa selvitettiin kahdeksan ilmamääräsäätöisen laitoksen toimintaa, kuusi Otaniemen kampukselta ja kaksi Helsingin kaupungilta. Tulokset olivat masentavia, vain yksi kahdeksasta laitoksesta toimi niin kuin oli suunniteltu. Lisätutkimusta ja parannustoimenpiteitä tarvitaan.

Näytti siltä, että mitä monimutkaisempi laitos oli, sen enemmän siinä oli puutteita.

Kun koneellisen ”energiaa säästävän”, tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toiminta on käytännössä näin heikkoa, ei ole ihme, että sen yleisön ja poliitikkojen keskuudessa on syntynyt voimakas muutosta ajava liike painovoimaisen ilmanvaihdon suuntaan. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu sivulle 40 painovoimaisen ilmanvaihdon edistämiseksi:

Rakennusmääräyksiä kehitettäessä varmistetaan mahdollisuus painovoimaisen ilmanvaihdon käyttöön energiatehokkuustavoitteista tinkimättä.

Tämän pitäisi vihdoin herättää talotekniikkateollisuus parantamaan lopputuotteen laatua käyttäjän kannalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitusohjelma, ilmanvaihto, energia

Rakennusten sisäilmasto ja energiatehokkuus ristiriidassa?

Torstai 16.5.2019 klo 10:33 - Olli Seppänen

Viime kuukausina lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa on esitetty käsityksiä siitä, että rakennusten energiankäytön tehostaminen ja energiansäästö olisivat syynä sisäilmasto-ongelmiin. On epäilty, että joissain tapauksissa energiaa olisi pyritty säästämään sisäilmastoa huonontamalla ja, että energiansäästö olisi syypää homeongelmiin. Hyvä sisäilmasto on kuitenkin kaikkien rakennuttajien tavoitteena, monesta syystä. Terveellisyys- ja viihtyvyystekijöiden lisäksi hyvä sisäilmasto parantaa työtehoa, nopeuttaa oppimista, vähentää poissaoloja sekä epämiellyttävää oireilua.

Syystä tai toisesta hyvän sisäilmaston tavoitteet eivät kuitenkaan aina toteudu. Tähän ei ole syynä tiedon puute – objektiivista tietoa on runsaasti saatavilla. Syitä on haettava rakentamisprosessista, jonka primääritavoitteena saattaa olla kokonaan muu kuin hyvä sisäilmasto. Saattaa olla houkuttelevaa tinkiä laadusta, kun huono laatu voidaan haudata piiloon, eikä ongelmien paljastuttua vastuutahoa enää löydy.

Homeongelmien osalta on todettava, että ne aiheutuvat aina vedestä väärässä paikassa. Vesi on homeen kriittinen kasvutekijä, sillä muut edellytykset ovat aina läsnä (itiöt ja jollekin lajille sopiva ravinto). Vesi rakenteissa johtuu pääsääntöisesti huolimattomasta rakentamisesta tai rakennusosien huollon puutteesta, ei ilmanvaihdosta vaan sen puutteesta.

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: sisäilmasto, energiatehokkuus

Kuluttajakohtaiselle energian mittaukselle uusia vaatimuksia

Torstai 21.3.2019 klo 14:21 - Olli Seppänen

Vuoden 2012 Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Efficiency Directive, EED, 2012/27/EU) koskettaa laajalti koko energiasektoria, myös rakennus- ja kiinteistöalaa. Se korvasi energiapalveludirektiivin (2006/32/EY) ja ns. CHP-direktiivin (Direktiivi hyötylämpöön perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla, 2004/8/EY). Direktiiviä muutettiin uudella direktiivillä 2018/2002/EU vuoden 2018 lopussa.

Energiatehokkuusdirektiivi (Energy efficiency directive) ja Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (Energy performance of buildings directive) ovat kaksi eri asiaa – ensin mainitussa asetetaan tavoitteita lähinnä valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä yrityksiin kohdistettuna, jälkimmäisen keskittyessä tavoitteessaan rakennusten energiankäytön tehostamiseen.

Uusittu energiatehokkuusdirektiivi on osa EUn puhtaan energian politiikkaa (Clean Energy Package). Direktiivissä esitetään vain muutokset edelliseen, vuoden 2012 direktiiviin, joka on myös edelleen voimassa. Keskeistä on, kuinka paljon energian käyttöä tehostaan. Tavoitteena on vähentää primäärienergian käyttöä vähintään 32,5 %:lla, verrattuna ”business as usual” kehitykseen, vuoteen 2030 mennessä. Direktiivillä varmistetaan, että energiatehokkuudelle unionin vuodeksi 2020 asetetut 20 prosentin yleistavoitteet toteutuvat. Kuluttajien energiankäyttöön tehostamistavoitteeksi on asetettu 1,5 % vuodessa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: energian mittaus, Energiatehokkuusdirektiivi

Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi kiihdyttää lämmitys- ja ilmastointilaitosten tarkastuksia

Keskiviikko 27.2.2019 klo 10:54 - Olli Seppänen

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (844/2010/EU) uudistui kesällä 2018. Se tuo mukanaan merkittäviä muutoksia ja lisävaatimuksia, joita olen kuvannut aikaisemmissa blogeissani. Direktiivin yhtenä tavoitteena on saada koko EU:n rakennuskanta nollaenergiatasolle vuoteen 2050 mennessä. Tähän keskeisenä osana kuuluu olemassa olevien lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien saattaminen entistä energiatehokkaimmiksi.

Direktiivin artiklat 14 ja 15 käsittelevät lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksia. Uusitussa direktiivissä on tehty merkittäviä muutoksia tarkastuksia kokevissa vaatimuksissa.

Tarkastuksia koskeva tehoraja on nostettu lämmitysjärjestelmien osalta 20 kW:sta 70 kW:iin ja ilmastointijärjestelmien kohdalla 12 kW:sta myös 70 kW:iin. Samalla tarkastusten laajuutta on muutettu oleellisesti. Aiemmin tarkastuksia koskevat vaatimukset koskivat lämmitysjärjestelmien kohdalla lähinnä mitoitustilannetta lämmönkehityksen ja lämmitystarpeen osalta. Ilmastointijärjestelmien tarkastuksissa painotettiin jäähdytystehon mitoitusta jäähdytystarpeen kannalta.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lämmityslaitteisto, ilmastointilaitosto, tarkastukset, Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Uusittu energiatehokkuusdirektiivi kiihdyttää rakennusten korjausbisnestä

Keskiviikko 16.1.2019 klo 13:16 - Olli Seppänen

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (844/2019/EU) uudistui kesällä 2018. Se tuo mukanaan merkittäviä muutoksia ja lisävaatimuksia, joita olen kuvannut aikaisemmissa blogeissani. Direktiivin yhtenä tavoitteena on saada koko EU:n rakennuskanta nollaenergiatasolle vuoteen 2050 mennessä. Tämä on yksi niistä toimenpiteistä, joilla EU pyrkii saavuttamaan vuodeksi 2050 tavoitteeksi asetetun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 80–95 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna.

Tavoite on kova. Jäsenvaltiot ovat varmasti vastahankaisia ryhtymään vaadittuihin toimenpiteisiin. Ehkä juuri ennakoiden tätä vastahakoisuutta uusittuun direktiiviin onkin sisällytetty yksityiskohtaiset vaatimukset siitä, mitä jäsenvaltioiden tulee tehdä. Komissio vaatii tiukan kansallisen raportoinnin edistymisestä vuosina 2020, 2030, 2040 ja 2050.

Rakennusalalla, ja erityisesti talotekniikka-alalla, pitää tervehtiä uusitun direktiivin vaatimuksia ilolla, sillä kustannustehokkaimmat energian käytön tehostustoimet kasvihuonekaasupäästöjen osalta löytyvät varmasti talotekniikasta. Nyt olisi korkea aika kaivaa esiin vuosien varrella tehdyt oppaat energiakorjauksista, päivittää ne ja kehittää uuden tekniikan mukanaan tuomia ratkaisuja.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, energiatehokkuus, EPBD, energiatehokkuusdirektiivi

Uusittu energiatehokkuusdirektiivi luo paineita rakennusautomaatiojärjestelmille

Perjantai 23.11.2018 klo 14:01 - Olli Seppänen

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (844/2019/EU) uudistui kesällä 2018. Se tuo mukanaan merkittäviä muutoksia ja lisävaatimuksia, joita olen kuvannut aikaisemmissa blogeissani. Direktiivillä pyritään lisäämään rakennusten älykästä ohjausta ja käyttöä.. Älyratkaisuvalmiusindikaattori, jonka sisältöä kehitellään vielä koko ensi vuosi, on vapaaehtoinen ja paljon keskustelua herättänyt. Yksi helposti ensilukemalla huomaamatta jäävä muutos koskee rakennusautomaatiojärjestelmiä. Direktiivi määrää, että kaikki suuret (yli 290 kW) rakennukset varustetaan rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmillä (direktiivissä käytetty termi) vuoteen 2025 mennessä. Asuinrakennuksille tämä on vapaaehtoista, muille pakollista. Direktiivin edellyttämä rakennusautomaatiojärjestelmä ei voi olla mikä tahansa. Komission virkamiehet ovat todenneet saman minkä moni on jo aikaisemmin huomannut Suomessa, että rakennusautomaatiojärjestelmien hyöty on usein vähäistä eikä järjestelmistä oteta irti kaikkea mahdollista. Niinpä direktiiviin on kirjattu verrattain yksityiskohtaisesti mitä järjestelmien tulee pystyä tekemään. Direktiivissä kuvattu rakennusautomaatiojärjestelmän määrittely on niin vaativa ettei moni käytössä oleva järjestelmä täytä vaatimuksia. Järjestelmän on (kuvaus hieman selvennettynä direktiivistä):

a) kyettävä jatkuvasti seuraamaan, kirjaamaan ja analysoimaan energian käyttöä sekä säätämään tarpeen mukaan energian käyttöä;

b) pystyttävä tekemään vertailevaa analyysiä rakennuksen energiatehokkuudesta (benchmarking), havaitsemaan muutokset rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokkuudessa ja ilmoittamaan niistä rakennuksen teknisestä hallinnoinnista vastaavalle henkilölle

c) mahdollistettava kommunikointi toisiinsa yhteydessä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien kanssa ja muiden rakennuksen sisäisten laitteiden kanssa sekä yhteensopivuus rakennuksen teknisten järjestelmien välillä riippumatta valmistajakohtaisesta teknologiasta

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EPBD, rakennusautomaatio, energiatehokkuusdirektiivi

Rakennusten älyindikaattori tulee - oletko valmis?

Tiistai 16.10.2018 klo 16:22 - Olli Seppänen

Uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2018/844) yksi pykälä käsittelee rakennuksen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön. Näiden ominaisuuksien arviointi direktiivissä kiteytyy yhteen indeksiin ”Smart Readiness Indicator (SRI)”. Alkuperäiselle englanninkieliselle termille on direktiivin suomenkielisessä käännöksessä löydetty, vähän kömpelöltä kuulostava, vastine ”älyratkaisuvalmiusindikaattori” lyhyesti ”älyindikaattori”.  Sitä käsitellään kesällä hyväksytyn direktiivin artiklassa 8 ja liitteessä 1. Direktiivi määrää komission kehittämään yksinkertaisen indikaattorin, jolla voitaisiin vertailla rakennusten teknisten ratkaisujen valmiutta älykkääseen ohjaukseen ja käyttöön, tarkemmin määritettynä kolmeen osa-alueeseen: energian käyttöön, alueellisten energiajärjestelmiin ja käyttäjätyytyväisyyteen.  Tämän indikaattorin kehitystyö on ollut käynnissä vuoden 2018 alusta. Konsulttityönä tehty projekti on esittänyt kaksi kertaa työn tuloksen sidosryhmien arvioitavaksi, viimeksi kesällä 2018.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SRI, Smart Readiness Indicator, älyratkaisuvalmiusindikaattori, älyindikaattori

Onko tuotteen CE-merkintä laadun tae?

Keskiviikko 19.9.2018 klo 10:47 - Olli Seppänen

CE-merkintä tuotteessa tarkoittaa, että se on jonkun EU-direktiivin tai yhdenmukaistetun (harmonisoidun) eurooppalaisen standardin mukainen. CE-merkittyjä tuotteita ovat monet tuotteet, kuten lelut, koneet, hissit, sähkölaitteet, henkilönsuojaimet, kaasulaitteet, mittauslaitteet ja tietyt rakennustuotteet. Kutakin tuoteryhmää säädellään omalla direktiivillä, asetuksella tai standardilla. Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuoteasetukseen (305/2011), joka korvasi aiemman Rakennustuotedirektiivin (89/106/ETY) vuonna 2013.

Rakennustuotteiden, jotka on otettu säätelyn piiriin, tulee täyttää harmonisoidussa standardissa esitetyt vaatimukset. Tuotteen ominaisuudet tulee ilmoittaa standardin esittämällä tavalla. Harmonisoiduissa standardeissa voidaan viitata myös muihin kuin harmonisoituihin standardeihin, joiden mukaan yksitäinen ominaisuus voidaan esittää myös useammassa laatuluokassa esim. tiiviyden osalta.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: CE-merkintä, ETA, DoP, EU, hEN

LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus

Torstai 23.8.2018 klo 11:22 - Olli Seppänen

Vuodesta 2009 lähtien energian käyttöön vaikuttavien tuotteiden ominaisuuksia on säädelty EU-maissa tuotteiden ekosuunnitteludirektiivillä (2009/125/EU). Direktiivi poikkeaa monista muista EU-säädöksistä siinä suhteessa, että sen perusteella annetut tuotekohtaiset asetukset koskevat automaattisti kaikkia markkinoille saatettuja tuotteita. Direktiivin suurin kuluttajille näkyvä vaikutus on ollut hehkulamppujen poistuminen markkinoilta. Tätä säännöstä arvosteltiin sen voimaantullessa paljon, kun hehkulamput jouduttiin vaihtamaan uusiin energiansäästölamppuihin. Mutta asetuksen vaikutus energian käyttöön on ollut dramaattinen, pelkästään lamppujen energiatehokkuuden parannuksella on säästetty EU-maissa useamman ydinvoimalan verran sähköä, sekä tehoa että energiaa. Nyt, suureksi osaksi direktiivin vaikutuksesta, LED-lamppu on markkinoilla vallitseva.

Ekosuunnitteludirektiivin vaikutus rakennusten energiankäyttöön on ollut todella merkittävä. EU-komissio on arvioinut, että sillä on rakennusten energiankäyttöön vähintään yhtä suuri vaikutus kuin rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä.

Komissio on arvioinut, että pelkästään ekosuunnittelusäännösten johdosta

  • EU-maiden taloudet säästävät energialaskuissa 490 euroa vuodessa
  • saavutetaan noin puolet EU:n energiansäästötavoitteista vuoteen 2020 
  • saavutetaan noin neljännes päästöjen vähennystavoitteista vuoteen 2020 
  • primäärienergian kokonaissäästö vuonna 2020 on saman suuruinen kuin Italian primäärienergian käyttö
  • primäärienergian käyttö vähenee vuodesta 2020 vuoteen 2030 mennessä Ruotsin tämän hetkisen käytön verran
  • liiketoiminnan kasvupotentiaali on 65 miljardia euroa vuodessa vuonna 2020
  • raakaöljyn tuonti on vähentynyt 65 miljoonaa tynnyriä vuodessa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, säädös, energiatehokkuus, ekosuunnitteludirektiivi

EU:n jäsenmaat hyväksyivät viikolla 20 rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutokset

Perjantai 25.5.2018 klo 14:19 - Olli Seppänen

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusinta on ensimmäinen askel vuonna 2016 hyväksytyn Clean Energy paketin toimeenpanosta. Paketin kahdeksan ”pilaria ovat”

  • Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin revisio
  • Energiatehokkuusdirektiivin revisio
  • Uusiutuvia energioita käsittelevän direktiivin revisio 
  • Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten uusi työohjelma
  • Kuluttajat ja sähkömarkkinat 
  • Euroopan energiaunionin hallinto ja yhtenäistäminen 
  • Puhtaaseen energiaan siirtymisen rahoitus ja tutkimus.

Näistä ensimmäisenä on toteutunut EPBD-direktiivin uusinta, muut ovat työn alla ja valmistumassa alkuperäisen aikataulun mukaan sekä tulossa vielä tänä vuonna parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Lisää tulee siis seuraamaan. EPBD-direktiivin muutokset ovat siis käännettävänä ja julkaistaan lähipäivinä EU:n virallisessa lehdessä, jonka jälkeen jäsenvaltiolla on 20 kuukautta aikaa direktiivin toimeenpanoon. Direktiiviä ei siis kirjoiteta kokonaan uusiksi, julkaisu sisältää vain muutokset perusteluineen ja viittaukset 2010 direktiiviin.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, energiatehokkuusdirektiivi, Smartness Indicator, Seppänen, EPBD

Sisäilmastoluokitus

Tiistai 17.4.2018 klo 13:08 - Olli Seppänen

Sisäilmastoluokitus on ollut merkittävä suomalainen menestystarina sisäilmaston parantamiseksi. Samalla se on erinomainen esimerkki siitä, miten vapaaehtoisella järjestelmällä päästään hyvään lopputulokseen. Nyt, kun uusi Sisäilmastoluokitus on melkein valmis, on hyvä palauttaa mieliin, miten luokitus syntyi. Sen tarina alkoi vuonna 1993 Helsingissä pidetystä kansainvälisestä Sisäilmastokongressista (lndoor Air 93), jonka järjestämiseksi Sisäilmayhdistys perustettiin vuonna 1990 nimellä Kansainvälinen sisäilmastokongressiyhdistys. Yhdistyksen hallituksessa olivat lisäkseni Juha Gabrielsson, Esko Kukkonen ja Kari Rahkamo. Kongressin yhtenä keskeisenä teemana oli ilmanvaihdon tarpeeseen vaikuttavat tekijät. Keskeisiä ilmanvaihdon tarpeen vaikuttavia tekijöitä olivat emissiot rakennusmateriaaleista ja, yllättävää kyllä, likaiset ilmanvaihtolaitteet. Tästä lähti liikkeelle työ kohden vähäpäästöisiä materiaaleja ja puhtaita ilmanvaihtolaitteita. Kongressin tulokset haluttiin tiivistää käyttökelpoisen muotoon. Yli 4 000-sivuinen kongressijulkaisu tiivistettiin 100-sivuiseksi lyhennelmäksi, mutta se oli vielä liian pitkä käytännön ihmisille. Tiivistämistä jatkettiin ja lopputuloksena syntyi ensimmäinen Sisäilmastoluokitus 1995.


Terveellisten rakennusmateriaalien osalta erityisesti rakennussuunnittelijoiden mielipiteet vaikuttivat siihen, että Suomeen saatiin aikaan yksinkertainen M1-luokitus, yksittäisten kemikaalien emissioita koskevien rajoitusten asemasta. Sisäilmastoluokitus kehitettiin Sisäilmayhdistyksen johdolla VTT:n ja TKK:n asiantuntemukseen nojautuen.

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: sisäilmastoluokitus, sisäilma, ilmanvaihto

Rakennusten älykkyys EU:n keskiössä

Tiistai 13.3.2018 klo 9:06 - Olli Seppänen

Vuoden 2010 energiatehokkuusdirektiivin uusinta/täydentäminen lähti liikkeelle siitä, ettei sovittuja vähennyksiä energian käytössä saavuteta, vaikka jäsenmaat panevat toimeen lähes nollaenergia-rakennuksia koskevat vaatimukset.

Energiankäytön tehostamista tarvitaan edelleen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdeksi direktiivin täydennysehdotuksen painopisteeksi tuli rakennusautomaation käytön laajentaminen ja tehostaminen. Rakennusautomaation tehokkuuden arvioimiseksi komissio ideoi rakennusten älykkyysindeksin, Smartness Indicator (älytaloindeksi), jonka ajatuksena oli ohjata rakennusautomaation vaikuttavuutta haluttuun suuntaan ja samalla ilmaista rakennusautomaation ”hyvyys” yhdellä indeksillä (luvulla). Valmisteluvaiheen aikana indeksi muuttui älytaloindeksistä (Smartness Indicator) älytalovalmiusindeksiksi (Smart Readiness Indicator). Sen sisältö on kuvattu yksinkertaistettuna seuraavassa.

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: EU, energiatehokkuusdirektiivi, Smartness Indicator, Seppänen, rakennusautomaatio, Smart Readiness Indicator, älytalovalmiusindeksiksi

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät edelleen

Maanantai 19.2.2018 - Olli Seppänen

Vuoden vaihteessa EU:n parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusista vaatimuksista. Direktiivin teksti julkaistiin tammikuun 2018 lopulla. Se vaatii vielä yhden parlamentin käsittelyn astuakseen lopullisesti voimaan. Tämän otaksutaan tapahtuvan kevään 2018 kuluessa, jonka jälkeen lopullinen teksti julkaistaan.

Direktiivin lopullisen kompromissiesityksen aikaansaamiseen kului koko vuosi 2017. Komissio noudatti esityksessään, parlamentissa hyväksyttyjä, päästöjen vähentämistä koskevia linjauksia, jotka myös jäsenmaat ovat hyväksyneet. Esityksen käsittelyssä kävi kuitenkin kuten yleensäkin: jäsenmaista koostuva neuvosto vastusti useita ensimmäisen esityksen kohtia, vedoten kustannuksiin ja esitysten kustannustehottomuuteen. Parlamentin valiokunnat, neuvosto ja komission pääsivät kuitenkin yhteisymmärrykseen Viron puheenjohtajuuden viimeisinä päivinä joulukuussa 2017. Jos sopua ei olisi syntynyt, niin tuskin sitä olisi syntynyt vuoden 2018 alussa alkaneella Bulgariankaan puheenjohtajakaudella.

Lue lisää »

2 kommenttia . Avainsanat: EU, energiatehokkuusdirektiivi, Smartness Indicator, Seppänen, rakennusautomaatio