Sisäilmastoluokitus

Tiistai 17.4.2018 klo 13:08 - Olli Seppänen

Sisäilmastoluokitus on ollut merkittävä suomalainen menestystarina sisäilmaston parantamiseksi. Samalla se on erinomainen esimerkki siitä, miten vapaaehtoisella järjestelmällä päästään hyvään lopputulokseen. Nyt, kun uusi Sisäilmastoluokitus on melkein valmis, on hyvä palauttaa mieliin, miten luokitus syntyi. Sen tarina alkoi vuonna 1993 Helsingissä pidetystä kansainvälisestä Sisäilmastokongressista (lndoor Air 93), jonka järjestämiseksi Sisäilmayhdistys perustettiin vuonna 1990 nimellä Kansainvälinen sisäilmastokongressiyhdistys. Yhdistyksen hallituksessa olivat lisäkseni Juha Gabrielsson, Esko Kukkonen ja Kari Rahkamo. Kongressin yhtenä keskeisenä teemana oli ilmanvaihdon tarpeeseen vaikuttavat tekijät. Keskeisiä ilmanvaihdon tarpeen vaikuttavia tekijöitä olivat emissiot rakennusmateriaaleista ja, yllättävää kyllä, likaiset ilmanvaihtolaitteet. Tästä lähti liikkeelle työ kohden vähäpäästöisiä materiaaleja ja puhtaita ilmanvaihtolaitteita. Kongressin tulokset haluttiin tiivistää käyttökelpoisen muotoon. Yli 4 000-sivuinen kongressijulkaisu tiivistettiin 100-sivuiseksi lyhennelmäksi, mutta se oli vielä liian pitkä käytännön ihmisille. Tiivistämistä jatkettiin ja lopputuloksena syntyi ensimmäinen Sisäilmastoluokitus 1995.


Terveellisten rakennusmateriaalien osalta erityisesti rakennussuunnittelijoiden mielipiteet vaikuttivat siihen, että Suomeen saatiin aikaan yksinkertainen M1-luokitus, yksittäisten kemikaalien emissioita koskevien rajoitusten asemasta. Sisäilmastoluokitus kehitettiin Sisäilmayhdistyksen johdolla VTT:n ja TKK:n asiantuntemukseen nojautuen.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sisäilmastoluokitus, sisäilma, ilmanvaihto

Rakennusten älykkyys EU:n keskiössä

Tiistai 13.3.2018 klo 9:06 - Olli Seppänen

Vuoden 2010 energiatehokkuusdirektiivin uusinta/täydentäminen lähti liikkeelle siitä, ettei sovittuja vähennyksiä energian käytössä saavuteta, vaikka jäsenmaat panevat toimeen lähes nollaenergia-rakennuksia koskevat vaatimukset.

Energiankäytön tehostamista tarvitaan edelleen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdeksi direktiivin täydennysehdotuksen painopisteeksi tuli rakennusautomaation käytön laajentaminen ja tehostaminen. Rakennusautomaation tehokkuuden arvioimiseksi komissio ideoi rakennusten älykkyysindeksin, Smartness Indicator (älytaloindeksi), jonka ajatuksena oli ohjata rakennusautomaation vaikuttavuutta haluttuun suuntaan ja samalla ilmaista rakennusautomaation ”hyvyys” yhdellä indeksillä (luvulla). Valmisteluvaiheen aikana indeksi muuttui älytaloindeksistä (Smartness Indicator) älytalovalmiusindeksiksi (Smart Readiness Indicator). Sen sisältö on kuvattu yksinkertaistettuna seuraavassa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, energiatehokkuusdirektiivi, Smartness Indicator, Seppänen, rakennusautomaatio, Smart Readiness Indicator, älytalovalmiusindeksiksi

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät edelleen

Maanantai 19.2.2018 - Olli Seppänen

Vuoden vaihteessa EU:n parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusista vaatimuksista. Direktiivin teksti julkaistiin tammikuun 2018 lopulla. Se vaatii vielä yhden parlamentin käsittelyn astuakseen lopullisesti voimaan. Tämän otaksutaan tapahtuvan kevään 2018 kuluessa, jonka jälkeen lopullinen teksti julkaistaan.

Direktiivin lopullisen kompromissiesityksen aikaansaamiseen kului koko vuosi 2017. Komissio noudatti esityksessään, parlamentissa hyväksyttyjä, päästöjen vähentämistä koskevia linjauksia, jotka myös jäsenmaat ovat hyväksyneet. Esityksen käsittelyssä kävi kuitenkin kuten yleensäkin: jäsenmaista koostuva neuvosto vastusti useita ensimmäisen esityksen kohtia, vedoten kustannuksiin ja esitysten kustannustehottomuuteen. Parlamentin valiokunnat, neuvosto ja komission pääsivät kuitenkin yhteisymmärrykseen Viron puheenjohtajuuden viimeisinä päivinä joulukuussa 2017. Jos sopua ei olisi syntynyt, niin tuskin sitä olisi syntynyt vuoden 2018 alussa alkaneella Bulgariankaan puheenjohtajakaudella.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, energiatehokkuusdirektiivi, Smartness Indicator, Seppänen, rakennusautomaatio